Erään kanootin tarina – Avokanoottitapaamisen edut

Kaikki isäni ja omatkin kanootit.

Erään kanootin tarina – Avokanoottitapaamisen edut

ViestiKirjoittaja Jaakko Mäkikylä » 19 Huhti 2010 18:09

Äkkäsin arkistoissani kuvan vuodelta 2005, jolloin yhdistyksen Avokanoottitapaaminen oli Padasjoen Piilostenniemessä.

Padasjoki-2005_01.Bell.northstar.jpg


Olin saanut Welhonpesästä kokeiltavaksi kevlarisen Bell Northstarin. Kanootti vaikutti hyvältä ja suosittelin sitä mm. Espoon Eskimoille laatuinkkarihankinnaksi. Sillä olisi helppo sekä opetella, että jatkossa kokeneemmankin meloa. Viikonlopun jälkeen palautin kanootin Welholle Klaukkalaan ja asia unohtui. Bellin vieressä Ripan ultralight WeNoNah, malli ei juuri tule mieleen.

Seuraavan kerran Northstar pulpahti esiin, kun Erälehti teki inkkaritestiä. Suosittelin Northstaria mukaan testiin esimerkiksi siitä, mitä saa, jos kaivaa taskua vähän syvemmältä. No - kanootti olisi ollut testivoittaja, ellei olisi ollut niin kallis ja puupartaat laskettiin nekin testissä miinukseksi. Ovat kuulemma liian vaativat hoitaa. Kanootti oli testin jälkeen surkeassa kunnossa, se oli ollut aika huolettomissa käsissä.

Tuli lumet ja Bell hautautui Welhonpesän pihaan kinosten alle.

Tammikuussa 2007 mulle alkoi valjeta, että kesällä voisin yrittää Suomen rannikon melontaa. Puuttui vain luotettava kanootti. Silloin muistin tuon Northstarin. Soitin Welholle ja tein puhelimessa kaupat. Kun menin kaivamaan kanoottia, pelästyin, että mitä tuli ostettua. Kanootti oli maannut kyljellään ja toinen parras oli painunut liki suoraksi ja jäätynyt tähän asentoon. Vähän hirvitti, mutta Holmin Juhani ei ollut moksiskaan. Olin aika hämmästynyt, kun kanootti suli ja ponnahti oikeaan muotoonsa.

Kevättalven aikana Lauri Hovi kunnosti kanootin ja rakensi siitä säätöpenkillisen solon. Sillä kanootilla tein sitten suomalaista inkkarimelonnan historiaa. Ennen minua ei kukaan ole ollut niin hullu, että olisi melonut Suomen rannikon inkkarilla. Northstar oli hyvä peli tähän koitokseen.

Täällä kuva Northstarista Rauman vesillä.
http://rannikko.vuodatus.net/blog/74046 ... -mulla-on/

P.S. Itseasiassa kyseinen kovan onnen kanootti oli saanut Suomeen tuodessa trukin haarukat kyljestä läpi. Nämä paikat kestivät vuosia. Minun jälkeeni seuraava omistaja rapsutteli kanoottia ja toinen paikoista hieman irvisti ja moralla auttamalla paikka irtosi ja laminoitiin uudelleen kiinni. Perämeren kivikoissa ryskätessä tuli mieleen, että mitä jos tulee reikä? Kanootti ei siitä olisi uponnut, mulla oli kellutusta riittämiin. Varusteet oli sidottu kanoottiin tuulipressun alle niin, että kanootin sai kääntää ylösalaisin ja tavarat eivät tulleet ulos. Rantaan olisin päässyt. Sitten olisin soittanut lähimpään melontaseuraan ja kysynyt, kuka siellä korjaa seuran kuitukanootteja
. :)
Kuva Jaakko~
Jaakko Mäkikylä | Helsinki | Off-Road Paddler -blogi
Avatar
Jaakko Mäkikylä
 
Viestit: 793
Liittynyt: 07 Joulu 2009 01:57

Re: Erään kanootin tarina – Avokanoottitapaamisen edut

ViestiKirjoittaja Janne Janhunen » 21 Huhti 2010 15:06

Jaakko Makikyla kirjoitti: Bellin vieressä Ripan ultralight WeNoNah, malli ei juuri tule mieleen.


Sandpiper. Siinä on nykyään puulaidat.
Kuva
Avatar
Janne Janhunen
 
Viestit: 320
Liittynyt: 15 Helmi 2010 09:43
Paikkakunta: Espoo


Paluu Kanootit



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron