Pakboatin kölilinja

Kaikki isäni ja omatkin kanootit.

Pakboatin kölilinja

ViestiKirjoittaja Martti P. » 13 Elo 2010 12:25

Reisajoen raportissa siteeraamassani Lätäsenon retkikertomuksessa mainitaan pariinkin otteeseen, että pakboatin kölilinja ei ole vakio, kuten kovissa kanooteissa. Jos ymmärsin oikein, niin sitä voidaan kuormituksella muuttaa suorasta kaarevampaan. Niinpä retkikunta meloessaan järviosuuksia levitti kuorman tasaisesti pitkin kanootin pituutta, jolloin köli suoristui. Koskipaikoissa taas kuorma kerättiin mahdollisimman keskelle, jolloin rocker kasvoi ja kanootista tuli kääntyisä.

Onko meikäläisillä pakboatereilla kokemuksia vastaavasta?

http://home.arcor.de/canadier-gps-info/ ... nd03-1.htm

Martti
Martti P.
 
Viestit: 163
Liittynyt: 15 Huhti 2010 17:05

Re: Pakboatin kölilinja

ViestiKirjoittaja Jaakko Mäkikylä » 17 Elo 2010 11:01

Martti P. kirjoitti:Reisajoen raportissa siteeraamassani Lätäsenon retkikertomuksessa mainitaan pariinkin otteeseen, että pakboatin kölilinja ei ole vakio, kuten kovissa kanooteissa. Jos ymmärsin oikein, niin sitä voidaan kuormituksella muuttaa suorasta kaarevampaan. Niinpä retkikunta meloessaan järviosuuksia levitti kuorman tasaisesti pitkin kanootin pituutta, jolloin köli suoristui. Koskipaikoissa taas kuorma kerättiin mahdollisimman keskelle, jolloin rocker kasvoi ja kanootista tuli kääntyisä.

Onko meikäläisillä pakboatereilla kokemuksia vastaavasta?

http://home.arcor.de/canadier-gps-info/ ... nd03-1.htm

Martti


Pakboatin solomalleissa en ole kokeillut. Toisaalta Viron Emajoella, joka oli sileää, olisi voinut kokeillakin.
Siellä oli ongelma, että kanootti karkaili käsistä. kaksikkoporukka piti sen verran kovaa marssivauhtia, 6-7 km/t, että 14-jalkainen Pakboatini joutui hienosti sanottuna epästabiilille hydrodynaamiselle alueelle. Suomeksi sanottuna kovassa vauhdissa kanootti lähi yllättäen kurvaamaan jommalle kummalle puolelle ja kaartamisen alettua sitä oli hyvin vaikea vastaohjailulla keskeyttää. Parhaimmillaan tein täysiä 360 asteen ympyröitä.

Vika voi olla muuallakin kuin kanootissa, esimerkiksi melojassa. :)

Timo Ripatin uusi iso 17-jalkainen pakboat on jo sen verran iso, että siinä tasavarmasti kuormatrimmillä on merkitystä.
Siinä voi lisäksi kiinnittää penkit periaatteessa mihin tahansa kohtaan kanoottia.
Kuva Jaakko~
Jaakko Mäkikylä | Helsinki | Off-Road Paddler -blogi
Avatar
Jaakko Mäkikylä
 
Viestit: 793
Liittynyt: 07 Joulu 2009 01:57

Re: Pakboatin kölilinja

ViestiKirjoittaja Martti P. » 17 Elo 2010 16:26

Jaakko Makikyla kirjoitti:Suomeksi sanottuna kovassa vauhdissa kanootti lähi yllättäen kurvaamaan jommalle kummalle puolelle ja kaartamisen alettua sitä oli hyvin vaikea vastaohjailulla keskeyttää. Parhaimmillaan tein täysiä 360 asteen ympyröitä.


Tuo kyllä kuullostaa siltä, että kanootti olisi ollut keulapainoinen.

Pakboat-retkueeseen kuului 6 soolopaattia, 14-, 15- ja 16-jalkaisia, sekä yksi 17-jalkainen tandem. Joten kokemusta rungon muutoksista saatiin kaikista malleista.

Martti
Martti P.
 
Viestit: 163
Liittynyt: 15 Huhti 2010 17:05

Re: Pakboatin kölilinja

ViestiKirjoittaja Jaakko Mäkikylä » 18 Elo 2010 00:33

Moi,

löysin yhden kuvan ja siinä kyllä näyttää kanootti keulapainoiselta.
Muistaakseni vaihtelin painopistettä, sen verran hankalaa meno välillä oli.
http://www.leuku.fi/source/isokuva.php? ... a.&lkm=185
Kuva Jaakko~
Jaakko Mäkikylä | Helsinki | Off-Road Paddler -blogi
Avatar
Jaakko Mäkikylä
 
Viestit: 793
Liittynyt: 07 Joulu 2009 01:57

Re: Pakboatin kölilinja

ViestiKirjoittaja Timo » 22 Elo 2010 12:44

Minulla on kokemusta sekä 150-, 150T- ja 170-malleista, ja pitää sanoa että herrat ovat oikeassa, silloinkin kun eivät ole samaa mieltä.

Kuormaaminen ja tasapainottaminen vaikuttavat ratkaisevasti PakBoatin vikurointikäyttäytymiseen.
Mitä lyhyempi kanootti, sen enemmän.
Jos PakBoatissa on vanhantyyppinen pedestal-istuin, se tekee muhkuran kölilinjaan. Jos kamat on vielä kasattu melko keskelle, meillä on käytössä väkkärä joka on erittäin kätevä tiukissa jokimutkissa, mutta järvenselällä liikkuminen kerää ihmetteleviä katseita.
Jos samaan - siis 14- tai 15-jalkaiseen kanoottiin - sijoittaa kamat ääripäihin, kölilinja suoristuu mutta muhkura säilyy. Painon jakautuminen pidemmälle akselille saa aikaan periaatteessa saman, kuin jos nuorallakävelijä vaihtaisi tasapainosauvansa keskeltä ohuemmaksi, päistä paksummaksi, ja vielä kokonaismitaltaan vähän pidemmäksi. Inertian vuoksi virheliike olisi helpompi korjata alkuvaiheessa, mutta vaikeampi loppuvaiheessa.

Uusi istuinmalli poistaa muhkuraongelman. Melojan paino jakautuu laajemmalle alueelle pitkin kanootin pohjaa, ja penkin säädettävyys auttaa trimmin löytämisessä.
17-jalkainen malli kulkee paremman penkin ja pituuslisäyksensä ansiosta järvenselällä kuin kiskoja pitkin. Kun saman kuorman sijoittaa lyhyemmästä pidempään kanoottiin, vesilinjakin kapenee, vaikka 170 on sarjan levein malli. Yksikkönä melottaessa, sopivasti kallistettuna, tuo lotja alkaakin kulkemaan aika mukavaa vauhtia, tuulipinnasta huolimatta.

Kuva


Näyttää siltä, että meikäläisellä on kuormauspiste melko takana esimerkiksi kalastuspuuhissa. Melonta-asentoon vaihdettaessa kuormauspiste siirtyy eteenpäin, koska käytän polviasentoa penkin etureunaan nojaten.

Kuva




melontailmoja,

-Timo-
Avatar
Timo
 
Viestit: 14
Liittynyt: 07 Joulu 2009 00:25


Paluu Kanootit



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron