Kyllähän GPS:stä paljon iloa ja jopa hyötyä on melontahommissa. Silloin vain pitää olla laite, joka ei pelkää vettä eikä kosteutta. Ja pattereiden kesto on tärkeä asia.
Minulla on vasta toinen GPS-laite menossa, vaikka olen niitä käyttänyt jo toistakymmentä vuotta. Molemmat ovat olleet Garmineita. Ne ovat toisin sanoen varsin kestäviä, ja mallitkin ovat hitaasti muuntuvia, niin että alinomaa ei tarvitse olla päivittämässä.
GPS:n ei välttämättä tarvitse olla kartallinen, mutta jälkeä sen tulee piirtää, niin että tietää, minne päin on menossa. Matkan mittaus hoituu siinä sivussa ja koordinaattitiedot samoin. Sitten pitää olla mahdollisuus reittipisteiden merkitsemiseen sekä matkan aikana että muutenkin. Onhan hyvä merkata muistiin esim. hyviä leiripaikkoja. Tai paikka, johon kamera putosi, ettei tarvitse vuolla koloa kanootin laitaan.
Oikea kartta pitää olla aina mukana. Jos gepsissä ei ole karttaa, niin jälkeä voi verrata karttaan vähintäänkin matkan ja suunnan suhteen. Ja jos laitteessa on kartta, sillä voi varmistaa oikeasta kartasta saatavaa paikkatietoa. Erittäin lohduttavaa varsinkin saaristosokkeloissa.
Kuten sanoin, minulla on kokemuksia vain Garminin malleista. Itselläni on GPSMap 60C, jossa ei ole muistikorttia. Pistän tuohon linkin Garminin sivuille, niin saat vähän käsitystä mallikirjosta ja hinnoista.
http://www.garmin.fi/default.php?cPath= ... =3a&page=1Kartoista joutuu maksamaan erikseen, ja niitä tarvitaan aika paljon Suomen kokoisella alueella.
Yksi gepsin hyvistä puolista on, että se opettaa melomaan. Kun välillä vilkaisee, mitä vauhtia mennään, oppii pian huomaamaan hyvien ja huonojen vetojen eron. Ei siinä tarvitse huippunopeuksia tavoitella. Suurin apu tulee taloudellisen matkatekniikan myötä.
Martti