Switch to full style
Hyvät ja huonot. Melonta ja retki
Lähetä vastaus

Erään pelastuksen ja varavaatepussin tarina

25 Maalis 2012 13:45

Mitä varavaatepussissa pitäisi olla?

Olen melkein koko melontaurani ajan kuskannut jonkinlaista varavaatepussia mukanani, mutta en ole koskaan huolellisesti miettinyt mitä siellä todella pitäisi olla. Kuivapuvun hankkimisen jälkeen olen suhtautunut siihen sitäkin ylimielisemmin. Tämä on ISO virhe.

Eilen tuli oppia olan takaa, kun harjoittelimme palastautumista kylmässä vedessä ja heikoilla jäillä. Olin jättänyt kuivapukuni vetoketjun raolleen muutaman sentin tai se oli tökännyt johonkin reunaan. Pöksyihin tuli vettä sisään. Aika nopeasti teki mieli nousta vedestä pois. Toki kuivapuku märkänäkin antaa lisää peliaikaa, koska vesi ei pääse sen sisällä vaihtumaan. Ei ehtinyt tulla edes oikeasti kylmä.

Kiipesin takaisin alukseeni ja minut komennettiin heti nousemaan rannalle. Käskettiin kovalla vauhdilla vetämään kanootti jään yli rantaan ja vaihtamaan vatteita. Ei tosiaankaan ehtinyt tulla kylmä kun hiki päässä kiskoo kanoottia jäältä rannalle. Pelastajallani oli ihan hirveä hoppu. Yritin vikistä, että ei mulla ole kylmä, eikä mulla ole mitään hätää. Rantaan päästessäni oli takki ihan tyhjä juoksemisesta, ei kylmyydestä.

Pelastajani käski minun juosta autoon vaihtamaan vaatteita. Johon totesin, että mun vaatteet on täällä kanootissa, otan ne mukaani ensin. Hauska tyyppi se pelastajani, taisi lipsauttaa vahingossa ääneen mielipiteensä minusta:"ääliö". Minä tuumasin siihen vain, että täytyyhän ne varavaatteet nyt mukana olla. Otin nyssykkäni rauhassa mukaani ja löntystelin pari sataa metriä autolle.

Huomasin nopeasti että todellinen ongelmani ei ollut kylmyys, vaan itsensä piippuun vetäminen. Autonavainten etsiminen, kuivapuvun riisuminen, märkien vaatteiden kuoriminen vaati voimia ja väsyneenä pää ei tosiaan toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Pysähdy, arvioi ja toimi on oikea järjestys.

Ja sitten se varavaatepussin sisältö. Tätä siellä olisi pitänyt olla:

Alushousut
Ohuet villahousut, yhtä kokoa itseä isommat koska märkään ihoon on vaikea pukea
Ohuet tuulenpitävät päällyshousut
Villasukat
Ohut alusvillapaita, sekin yhtä kokoa isompi
Ohut fleece
Ohut tuulitakki
Pipo
Hanskat
Kengät (tai tossut)


En kerro mitä minulla oli. :oops:
Tuo yllä oleva setti olisi mahtunut pienempään tilaan ja ollut kätevämpi käyttää.

Kokemukseni oli hieno. Siis ihan oikeasti. Tarkoitan että tuli opittua monta asiaa yhden pienen virheen vuoksi. Kun virhe tapahtuu valvotuissa ja turvallisissa olosuhteissa, niin kokemus voi olla kaikkea suunniteltua kouluttautumista opettavaisempaa.

Pitää oppia olemaan pelastettavana yhtä hyvin kuin oppia pelastamaan.

Re: Erään pelastuksen ja varavaatepussin tarina

25 Maalis 2012 21:54

Hölösuu ;) . Olisit vetänyt vetskarin kiinni ja kertonut asiasta vasta rannassa. Olisit saanut meloa pitempään ja rauhallisemmin. Tuossahan olisi voinut käydä huonosti, kun juoksee liukkaalla jäällä.

Re: Erään pelastuksen ja varavaatepussin tarina

28 Maalis 2012 11:40

Tiina Kujansuu kirjoitti:Huomasin nopeasti että todellinen ongelmani ei ollut kylmyys, vaan itsensä piippuun vetäminen. Autonavainten etsiminen, kuivapuvun riisuminen, märkien vaatteiden kuoriminen vaati voimia ja väsyneenä pää ei tosiaan toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Pysähdy, arvioi ja toimi on oikea järjestys.


Retkiluistelijoilla on käytäntönä avustaa plutaajaa, ettei tämän tarvitse yksin kohmeisin sormin yrittää selviytyä vaatteiden vaihdosta. Kuivaillaan ja autetaan vaatteita pois ja kuivia päälle muutaman henkilön voimin. Toimet tehdään tietyssä järjestyksessä. Tiinallakin olisi varmaan avustajia riittänyt, jos näin olisi menetelty.

Martti

Re: Erään pelastuksen ja varavaatepussin tarina

28 Maalis 2012 15:40

Martti P. kirjoitti:Tiinallakin olisi varmaan avustajia riittänyt, jos näin olisi menetelty.
Martti


Isot vahvat miehet ovat mahtavia avustajia silloin kun voimaa oikeasti tarvitaan, mutta kun ne oikeen innostuu pelastamaan ja avustamaan ne unohtaa, että potilas voi olla jotain avuttoman raadon ja niiden omien voimien väliltä. Ja sitten ne käskyttää tekemään jotain pöljää ja itse vaan nukkena tottelee. Olen ennenkin langennut tähän samaan ansaan. :lol:

Luistellessa tilanne on tietenkin vakavampi, kun siinä oikeasti kastutaan ja kylmä kangistaa. Mulla oli vaan pari litraa vettä housuissa ja huono juoksukunto. Toisekseen oli ihan opettavaista sekin, että koki miten se oma pää pelaa kun voimat hiipuu. Tosi paikan tullen saattaa olla arvokas kokemus tuokin.

Re: Erään pelastuksen ja varavaatepussin tarina

28 Maalis 2012 16:02

Tiina Kujansuu kirjoitti:
Ja sitten se varavaatepussin sisältö. Tätä siellä olisi pitänyt olla:
Alushousut
Ohuet villahousut, yhtä kokoa itseä isommat koska märkään ihoon on vaikea pukea
Ohuet tuulenpitävät päällyshousut
Villasukat
Ohut alusvillapaita, sekin yhtä kokoa isompi
Ohut fleece
Ohut tuulitakki
Pipo
Hanskat
Kengät (tai tossut)


Mutta yksi tavara vielä puuttuu: Pyyheliina

Martti

Re: Erään pelastuksen ja varavaatepussin tarina

29 Maalis 2012 12:21

Martti P. kirjoitti:Mutta yksi tavara vielä puuttuu: Pyyheliina
Martti


Herrasmiehen tsekki: onhan kello ranteessa? rillit nenällä? ja vetskari kiinni?
(toi viimenen ei oo naisilla niin itsestäänselvyys ja meillä vanhoilla miehilläkin se tahtoo välillä unohtua)

Ole helppo pelastettava.
Mä olen miettinyt, että paras turva reissuilla on olla helppo pelastettava.
- vaatetus ja liivit sellaiset, että niissä on mahdollisimman vähän ulokkeita, jotka voivat haitata pelastamistani
- varusteet sellaiset, että pelastaja voi toimia kaikessa rauhassa
- ensiapu/rescue -pakkaus niin pieni, että se on aina mukana. Päällimmäisenä yksi kookas puristusside
- weltsun ohjeiden mukaisesti neopren-hanskat käsillä kylmän veden aikaan
- jokiretkillä mukana pieni punainen köysikassi. Voin neuvoa pelastajaa, että ota toi suvannossa kelluva punainen kassi, siellä on köysiä ja hakoja, hypotermiapuku jne

Vesille mennessä on hyvä tehdä rutiinit aina samassa järjestyksessä.
- omat kamat päälle (vetskari, liivin hihna, känny vesitiiviisti, kuivapuvun vetskari...)
- varusteet veden ääreen
- kanootti veteen
- varusteet kanoottiin
- ukko kanoottiin mela kädessä
- tsekki: jäikö ranta tyhjäksi
- tsekki: onko muu porukka valmis
- liikkeelle

Ja tietysti noita kuvioita on hyvä harjoitella. Aallokkouinti ennen kaikkea.

Heh: tuli mieleen Tiinan kommentti, että vetskari jäi ehkä kiinni johonkin. Kuivapuvun vetskarille voi noinkin käydä. Välikuivapuku, joka on kuorivaatteen suojassa, on tuossa suhteessa litran pari parempi. :)

Re: Erään pelastuksen ja varavaatepussin tarina

29 Maalis 2012 12:35

Rannalla on helppo olla viisas kun vesillä tapahtuu vahinko! Juupa juu.
Hyviä ja opettavaisia kommentteja, olisimpa tämän tiennyt vuosia sitten, kun ostin ensimmäisen kuiva-välipuvun.
Pukua kun voi pitää koko päivän. Lounastauolla availin vetskareita alhaalta ja ylhäältä. Arvaatteko kummasta päästä vetskari jäi sulkematta, kun jäähileiseen veteen Hossassa mentiin jatkamaan kurssitusta.
Melonnan päätteeksi uitin Freedomiani ja kahlailin jäähileiden seassa. Voi hitsi! Eihän tämä pidäkkään vettä. Vasempaan lahkeeseen lorisi jäähileitä ja olo oli aika hämmästynyt. Sitten valkeni, vetskari oli alapäästä auki!
Mutta tästä en kertonut kenellekään. Tyhmyydestä sakotetaan ja ne neopren hanskat ovat tosipaikassa oltava mukana ja esillä. Pyllähdettäessä ne ekana käsiin, sitten voi kuvitella jotain pystyvän tekemään vielä viiden minuutin jääkylmässä vedessä olon jälkeen. Muutoin ei käsillä saa mitään otetta, kun näpit ovat turrana.
Lähetä vastaus