Kanoottimyyttejä – vapaasti Cliff Jacobsonia lainaten

Mies van Der Rochen sanoin: "Jumala on ykstyiskohdissa"
Pieniä asioita, jotka tekevät melomisesta elämyksen.

Kanoottimyyttejä – vapaasti Cliff Jacobsonia lainaten

ViestiKirjoittaja Jaakko Mäkikylä » 17 Maalis 2010 18:42

Amerikkalainen melontaguru Cliff Jacobson kirjoittaa artikkelissaan melontaan liittyvistä myyteistä.
En tietysti ole ihan samaa mieltä hänen kanssaan, siksi olen suomentanut aika vapaasti joitan artikkelin kohtia tähän
http://www.paddling.net/guidelines/showArticle.html?480

Ajoankkuri

Isossa myötäaallokossa neuvotaan käyttämään ajoankkuria, se pitää kanootin kohtisuoraan aaltoihin nähden ja jarruttaa alamäessä, ettei kanootti lähde hallitsemattomaan surffiin. Sido kanootin perään 5-metrinen köysi ja sen päähän ämpäri - huh-huh. Cliff kokeili tätä kerran. Ämpäri tarttui kivikkoon ja äkkipysäys kaatoi kanootin. Cliffin neuvo on meloa ja pitää melomalla kanootti suunnassa.

Kyllä ja ei

Alun perin ajoankkuria on käytetty, kun avomerellä on haluttu pysäyttää alus odottamaan parempaa keliä. Silloin ankkuri piti aluksen merikelpoisimman keulan kohti aaltoja. Ajoankkuri aluksen perässä onkin toinen juttu. Mytöaallokossa jarruna ja ohjailun helpottamiseen on käytetty pelkästään pitkiä köysiä. Ne hidastavat menoa sopivasti ja ne jaksaa vetää takaisin alukseen, kun on tarvis. Perinteisin viritys on ollut yhtenäinen köysilenkki. Ajatus on ollut, että kauimmaisena oleva köyden kaarros panee aallon murtumaan ennen aikojaan, jottei murtuva aalto hautaa venettä alleen. Ei ajoankkuria, ehkä laahusköysi.

Melominen on tähän paras lääke. Niin kauan kuin mela on vedessä, on päätösvalta kanootissa. Isossa aallokossa sekä merellä että koskessa on usein viisaampaa päästää aalto ali melomalla taaksepäin. Näin mahdollisuus hallitsemattomaan surffiin pienenee ja takaa alkavilla melanvedoilla ohjaaminen tehostuu.

Kanootit yhteensidottuna katamaraanina

Yhteensidotut kanootit ovat merikelpoisempia kuin kanootit yksinään. Riskejä on. Kanoottien väliin pitää jättää tilaa aaltojen kulkea ohi, silti kyyti on märkää. Todennäköisesti jossain vaiheessa joku sidos pettää tai ainakin toinen puomeista tai jotain muuta hajoaa, sen jälkeinen sotku on todella hankala selvittää. Siis kyllä, mutta...

Olen kerran isolla selällä sitonut kaksi soloa yhteen ja ratsastanut katamaraanina läpi ukkospuuskien. Aallokko ei ollut ongelma, vaan kovat puuskat. Siinä katamaraani toimi hyvin. Kuinka sitten sidotaan kanootit kunnolla yhteen, onkin jo toinen juttu. Toinen käyttö on, kun halutaan mennä myötätuuleen purjeella. Silloin katamaraani on hyvä ratkaisu. Runkojen väliin on hyvä jäättä runsas metri tilaa ja käyttää poikkipuihin riittävän vahvaa nuorta puuta. Tietysti maanomistajan luvalla.

Vinottain aaltoihin

Pitkä kanootti mahtuu alltojen väliin paremmin, jos kohtaa aallot noin 30 asteen kulmassa. Ei ole hyvä juttu sanoo Cliff ja sanon minäkin. Varsinkin kokemattomalle melojalle on turvallisinta kohdata isot aallot suoraan keulasta. Jos aalto pääsee kääntämän kanootin poikoittain, on nurinmeno lähellä. Jos jotain haluaa tehdä, niin kasikossa melojien kannattaa siirtyä lähemmäs kanootin keskiosaa, jotta keula ja perä keveneväät ja nousevat paremmin aallolle. Tämä viritys on hyvä tehdä etukäteen maissa.

Työnna kanootti rannasta melan kahvapäällä

Ei sanoo Cliff ja ei sanon minä. Melan kahvan pitää olla sileä, muuten tulee rakkoja käteen. Nykyiset hiilikuitumelat tai nailonilla vahvistetut puumelat kestävät työntämistä lapapuolella. On sitten eri asia, haluaako pilata 300 euron huippumuotoillun melan lavan virtauksia. On vielä yksi riski: kun työnnät melalla, se voi painua saviseen pohjaan niin lujasti, että mies ja kanootti lähtevät virtaan, mutta mela jää pystyyn rantapenkkaan. Näinkin on käynyt.

Älä seiso veneessä

Väärin, väärin ja vielä kerran väärin sanoo Cliff ja minä olen samaa mieltä. Opettele seisomaan veneessä ja kanootissa, niin tiedät tempun edut ja riskit. Sauvojat seisovat yleensä koko ajan kanootissa, samoin tavallinenkin meloja voi halutessaan nousta seisomaan ja jähystää edessäolevaa koskea. Hyvä asento on lievä haara-asento, toinen jalka vähän edempänä ja takajalan pohkeella kontakti penkin reunaan tai poikkipienaan.

Melo kosket polviasennossa

Polviasento on tukevin ja turvallisin asento koskessa. Ei välttämättä, sanoo Cliff ja minä. Polviasento on hyvä, jos kanootin penkki on sopivalla korkeudella polviasentoon tai kanootissa on satulapenkki hihnoineen. Jos kanootin penkki on matalalla istumakorkeudella, niin jalat voivat jäädä jumiin matalan penkin alle. Lisäksi joissain keula on niin kapea, että keulamelojalle tukeva polviasento ei onnistu. Jos istut, niin tue polvilla kanootin partaista.

Ajoliina kanootin perään kylmässä vedessä

Jos kanootti kaatuu, saat kohmeisinkin käsin hinattua kanootin rantaan. Ei mene näin, sanoo Cliff. Tilanteesta riippuen joko hylätkää kanootti ja uikaa rantaan tai kääntäkää kanootti oikein päin ja kiivetkää sinne takaisin. Kanootin hinaaminen uimalla on sekä hidasta että raskasta.

Tuliko mieleen lisää myyyttejä?

Kerro omasi vastaamalla tähän viestiin. Pane otsikon alkuun sana Kanoottimyyttejä.
Kuva Jaakko~
Jaakko Mäkikylä | Helsinki | Off-Road Paddler -blogi
Avatar
Jaakko Mäkikylä
 
Viestit: 793
Liittynyt: 07 Joulu 2009 01:57

Paluu Vinkkejä



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron