Puumelan synty - keskusteluketju 2009

Pääosin vanhalta Yahoogroups-palstalta tallennettuja helmiä.

Puumelan synty - keskusteluketju 2009

ViestiKirjoittaja Jaakko Mäkikylä » 24 Maalis 2010 21:33

Terve

Liityin avokanoottilistalle, koska ajattelin, että täältä saattaa
joskus lukea jotakin mielenkiintoista. En tunne listalaisista
varmaankaan ketään. En ole yhdistyksen jäsen, mutta rohkenen silti
lähettää viestin.

Jotkut muutkin ovat varmasti aikoneet tai jopa ovat saaneet
askarrelluksia omia puumeloja. Onko kukaan vielä kokeillut miten vanha
kunnon terva-pellavaöljykäsittely tepsii haaparimoista laminoidun
melan pintaan. Minulla on haapaa kuivamassa ja ensi keväänä on
tarkoitus tehdä kolme, neljä mutkamelaa eri pituisten melojien
käyttöön. Kannattaako kokeilla vanhaa konstia, vai tyytyä vain
lakkaamaan melat?

Rolf Moberg
Oulu

********************************
Kiva, että kysellään puumeloista. Itse kuulun kyllä vankkumattomiin puumelan kannattajiin, melon aina sellaisella kuin vain mahdollista.

Oman kokemukseni mukaan haavan tapaisesta pehmeästä puusta laminoidut melat tahtovat rispaantua käytössä joka tapauksessa, on ne käsitelty miten tahansa. Parhaiten kestävät tiukemmasta puusta tehdyt melat, esim. saarni (engl. ash) tai jalava (elm) ovat erinomaista mela-ainesta, mutta aivan %?*"! kovaa työstää!! Suomalaisista puista ainakin leppä, kataja ja pihlaja ovat myös hienoja melamateriaaleja. Myös havupuut käyvät, varsinkin lehtikuusi on upean näköistä pintana. Harjoituskappaleita voi tehdä mistä puusta tahansa, omasta kokemuksesta voi sanoa sen, että helppo työstettävyys on hyvä juttu silloin, kun vasta harjoittelee. Minä aloitin suoraan saarnista ja siihen jäi kyllä sitten melanteko meikäläisellä...Mutta ainakin osaan nyt arvostaa niitä, jotka jaksavat väsätä melansa itse.

Puumelat eivät kyllä muutenkaan ole ikuisia, joten kannattaa varmaan kokeilla erilaisia vaihtoehtoja pintakäsittelyksi (myös matottamista). Omista puumeloistani parhaiten on ajan hammasta kestänyt tumma, pähkinäpuinen saukonhäntä ja se on öljytty/vahattu, ei lakattu. Mutta minulla on myös puisiksi ultrakevyet vanhat taittovartiset lakatut MR Cruiserit, joilla on ikää ainakin 15 v ja jotka olivat viimeksi tänään käytössä Porkkalan kierrossa. Niissä taitaa olla lakan alla ihan ohut matto lavoissa, jos oikein muistan. Ongelmana lakkaamattomille meloille tahtoo lisäksi olla sinistyminen ja muu likaantuminen, ainakin täällä rannikolla suolaisten vesien äärellä. Lakattujakin meloja joutuu kyllä huoltamaan, käytännössä joka talvi niitä meilläkin hiotaan ja paikkaillaan. Ainakin, jos kampeaa J-vedon laitaa vasten, melan varret kuluvat yhdessä kesässä lakattavaan kuntoon. Ja lakkojakin on erilaisia, monet venelakat ovat liian pehmeitä meloihin.

Sinänsä laminointi on hyvä tapa rakentaa meloja, laminoidut varret ovat käytössä kestävämpiä ja joustavampia kuin yhdestä kappaleesta veistetyt, tahtoo vain tuo vesi päästä sinne saumoihin, jos mela on kovemmassa käytössä.

Puumelan ikää lisää muuten vielä se, että niitä EI säilytetä lämpimässä, viileä kuiva tila riittää (esim. ulkovarasto, kanoottivaja tms.) Huoneenlämpö kuivattaa melan jopa yhdessä talvessa niin, että yhdestä puusta veistetyt melat napsahtavat helposti kaulasta poikki ja laminoiduista taas aukeavat saumat. Esimerkkejä on tässä vuosien varrella kertynyt minullakin useita ennen kuin kuulin tuosta säilytysasiasta rapakon takana asustelevalta asiantuntijalta.
Terveisin Leena A.

*************************
Itse suosin myös öljyämistä joka vuosi. Omia meloja olen tehnyt monesta eri puu materiaalista. Olen kuiduttanut ainakin lavan alaosan, jotta ne kestää paremmin kolhimista. Jäässä suojaamattomalla melalla melominen tekee samanlaista jälkeä kuin höylääminen tylsällä terällä.

Melapuun valinta oksattomaksi ja hyvälaatuiseksi on kaikista tärkein. Huonosta raakaaineesta ei kannata melaa alkaa työstämään, sillä se muuten hajoaa. Kannattaa panostaa oikeanlaisen aihion valintaan. Kaikista ei ole melantekijöiksi, se on kärsivällistä työtä. Kestävät melat tehdään useasta puusta liimaalla. Itsekkin säilytän puumelani ulkovarastossa. Kuivassa melat myös lohkeilee helposti.
Tomi

****************************
Valitsin haavan sillä perusteella, että se on kevyttä. Toiseksi haapaa
kasvaa haitaksi asti kesämökin saunan ympärillä. Tänä syksynä pitäisi
vielä käydä kaatamassa lisää kuivumaan tulevaisuutta varten. Varmasti
puumela rispaantuu ennemmin tai myöhemmin. Työkaluhan se on, eikä
sillä ole elinikäistä takuuta. Minulla on öljy-tervakäsitellyt airot,
jotka veistin itse. Se oli lähinnä kokeilu, ja työn jäljellä ei ollut
siinä hommassa merkitystä. Yhden kesän jälkeen airot eivät ainakaan
ole pilalle menneet. Lämmitin terva-öljyseosta avotulella reippaasti
(ja varovasti) ennen sivelyä.

Olen sitä mieltä, että lakkapinnan kun kolauttaa kiveen, niin lakka
lohkeaa, ja vesi tunkeutuu lohkeamasta puuhun. Sen jälkeen puu tummuu
ja turpoaa ja lakkapinta on vähintään lakattava tai myös hiottava
ennen käyttöä. Sen sijaan jos pinta on hyvin öljytty, puu vain saa
lommon, mutta vesi ei karkaa solukkoihin. Päätypuun kanssa voi silti
tulla yllätyksiä. Pitää koittaa se päätypuu kyllästää ihan läpeensä,
ettei jäisi vedelle enää tilaa.

No, aika näyttää miten melat onnistuvat. Voin ottaa niistä kuvia,
kunhan ovat puuvalmiita, ja vaikka pintakäsittelynkin jälkeen. Noissa
"jalommissa" puulajeissa, kuten jotkut sanovat on se haittapuoli, että
vastaavasti ne ovat painavampia kuin haapa. Ei se ero tietenkään iso
ole. Näillä eksoottisilla tai kotoisillakin muilla puulajeilla
varteen ja lapaan saisi komeita kuvioita, mutta en viitsi keskittyä
siihen. Taide-esineet ova erikseen, niitä voi käydä vaikka Ateneumissa
katselemassa :-)

Katselin Jaakon kuvagalleriasta yksiköllä melomista. Näytti olevan
tosi mukavaa puuhaa. Olen kaksikollani melonut myös soolona, molemmin
päin, mutta kankeata se on, jos aallokkoa tai tuulta on hiukankaan.
Toisaiseksi kaksikko saa kummiskin riittää, kun kotoa löytyy vielä
monen vuoden ajan aina joku kaveriksi kanoottiin. Himottaisi kyllä
päästä joskus tuommoista soloakin kokeilemaan ja melomaan.

Laminoinnista vielä, onko Tomi käyttänyt jotakin tiettyä liimaa?
Mielessäni on "uretaaniliima", mutten ole vielä selvittänyt minkä
merkkisiä ja tyyppisiä on edes olemassa.

http://www.flickr.com/photos/23839277@N02/3912311854/ tässä kuvassa
tunnelmia Hossasta
http://www.flickr.com/photos/23839277@N ... otostream/
tämän kuvan paikka jätetään arvoitukseksi, vaikka varmasti sen moni
pystyy päättelemään
Rolf Moberg
*******************************
Mä kannatan melamateriaalina kuusta (juu, tunnustaudun metsäläiseksi), kevyttä, melko kestävää ja vähän tikkuista työstää, mutta kun viimeiset silaukset vetelee jollain karskilla hiomalaitteella niin ei tarvi syysuuntaa seurailla :-). Haapa on myös aivan ok melamateriaalina; kevyttä kuin mikä ja helppoa työstää - työkaluthan siinä tylsyvät nopeasti kun on puussa niin paljon mineraaleja. Ei sen melamateriaalin oksatonta tarvitse olla kunhan on terveitä oksia - niiden kohdalta ei ainakaan halkea. Jos laminoi niin epoksi kestää tai sitten fenolihartsi. Uretaaniliimasta ei ole kokemusta mulla meloissa tai airoissa, mutta käytetäänhän sitä esim. soutuveneen oksanreikien tapittamisessa enkä ole kuullut, että niitä putoilisi...
Kaisli

********************************
Jos kuusesta melaa tekee oksia tulee aina. Pienet terveet oksat ei tosiaan haittaa. Oksien kohdallakin on toki merkitystä. Väärä paikka ilmenee siitä että mela jakaantuu osiin käytössä ellei halua rautakankea muistuttavalla työkalulla työskennellä. Laminointiin tosiaan käytetään yleensä hartseja, itselläni SP115.
Tomi

********************************
Kaisli Syrjänen <kaisli@hotmail.com> kirjoitti:

> terveitä oksia - niiden kohdalta ei ainakaan halkea. Jos laminoi niin epoksi
kestää tai sitten fenolihartsi.
> Uretaaniliimasta ei ole kokemusta mulla meloissa tai airoissa, mutta
käytetäänhän sitä esim. soutuveneen
> oksanreikien tapittamisessa enkä ole kuullut, että niitä putoilisi...

******************************
Juu tässä on kai hiukan erilainen terminologia meillä. Tarkoitit
laminoinnilla varmaankin nyt kuitumaton laminoimista melan tai lavan
pintaan. Minä tarkoitin laminoinnilla ihan ohuiden puunsäleiden
liimaamista toisiinsa muotin sisälle puristaen.

Tapanani ei ole levitellä toimimattomia osoitteita. Tällä kertaa teen
poikkeuksen, koska sivuilla oleva tieto on löydettävissä
wwwh.archive.org-historiapalvelun avulla vielä. Eli jos kiinnostaa
lukea liimoista, niin tuolta löytyy mielenkiintoinen kokeellinen
testi, jossa vertailtiin eri liimojen pitoa. Liimapinnat altistettiin
tuntikausien liotukselle, keittämiselle, lämmittämiselle,
keittämiselle ja taas liotukselle. Sen jälkeen kappaleita koitettiin
irrottaa toistaan. M.m. nämä kaksi rakennusliimaa läpäisivät kaikki
testit: Sikaflex 292 ja Sikaflex 11FC. Tuolta testi löytyy. Kannattaa
valita sivuston uusin versio, joka sekin on jo vuodelta 2004. Jos
löydän jomman kumman näistä liimoista, taidan päätyä niihin.
http://www.gsahv.pp.fi/index_fi.htm

------------------------------------
Hei!

Keveys on sekä hyvä että huono juttu. Jos puu on kovin kevyttä, sitä ei voi veistää yhtä ohueksi kuin tiukempaa puuta, mutta ehkä sitten laminoimalla haavastakin saa ihan kestävää ja tarpeeksi ohutta, en ole itse kokeillut. Melassa on kuitenkin tärkeää se, että se on tarpeeksi "hoikka", niin varreltaan kuin lavaltaankin. Lapa voi olla sinänsä leveä tai kapea ihan oman maun mukaan mutta vain ohuella lavalla saa tarkan tuntuman veteen. Ja minulle yksi inkkarimelonnan parhaita piirteitä on juuri tuo melatuntuman herkkyys, samaan ei pääse kajakilla. Puumelassa on vielä sekin hyvä puoli, että gripin voi muotoilla mieleisekseen, alan kyllä olla jo perfektionisti siinäkin, pitää olla juuri tietyn mallinen ja paksuinen pear grip, jos ei ole, niin sitten veistellään...

Mitä tulee lakattujen melojen kolhimisesta kiviin, niin kivisissä vesissä melan ikää lisää huomattavasti, jos siinä on kevlar- tai epoksivahvike päässä. Tietenkin kun tekee itse melan, tällaista lisävarustetta ei valmiissa tekeleessä yleensä ole eikäpä se kapeakärkisiin perinnemeloihin kuulu muutenkaan. Mutta jos ostaa melansa, niin ihan nuo perustyökalut kannattaa ostaa vahvistetulla kärjellä, jos suinkin mahdollista. Jopa Lahnakoskelta, joka on kyllä rispaantuvien melojen arkkimerkki, löytyy nykyään epoksivahvistettuja meloja.

********************************
Terve

Liimasin ensimmäisen varren perjantaina 4 x 30mm haaparimoista. 8
rimaa päällekäin, ja liimana käytin Sikaflex 11FC:tä :-) Kyllä, liima
pitää, ei se irtoa, mutta seitsemän ohuen ohutta kerrosta liimaa
rimojen väleissä sai aikaa mahtavat jousto-ominaisuudet. En osannut
ottaa sauman joustavuutta huomioon. Aikuiselle melojalle varresta tuli
aikamoisen joustava. Melan vartta voi jopa kiertää "pituusakselinsa"
ympäri hiukan. Ei tuo hukkaan mene, laitan lavan ja kahvan kiiinni ja
teen tuosta lyhyen lapselle sopivan melan. Siinä tuo menettelee. Lyhyt
mela ei taivu niin paljon, kun melojalla ei ole voimaa vääntää.

Nyt kävin hakemassa polyuretaaniliimaa (D4-luokitus), valmistaja oli
Bison. Sikalla oli vastaava PUR-liima myös tarjolla, jossa D4-luokka.

Perjantaina uuteen yritykseen.

****************************

Tervehdys avokanoottimelojille Oulusta, jossa järvet ovat olleet jo
välillä luistelukunnossa. Sain ensimmäisen aihion kuvatuksi. Kyllä tuo
nyt lyhennettynä menettelee lapsen käytössä.

http://www.flickr.com/photos/23839277@N ... hotostream

***************************

Yllättävän pitkään puuta saa sahailla ennen kuin löytää sisältä
oksattomia kohtia :-)

http://www.flickr.com/photos/23839277@N02/

****************************
Ensimmäinen mutkamela alkaa näyttää jo melalta. Vielä tarvitaan viilaa
ja hiontaa ja pintakäsittely. Melan lapa on nyt noin 10mm paksu
reunoiltaan. Massa on 768g.

****************************
Tässä muutama kuva askartelemistani meloista. Pidempi mela on vielä
kahvaa vailla, mutta lyhempi on puuvalmis.

*****************************
http://www.flickr.com/photos/23839277@N02/
> http://www.flickr.com/photos/23839277@N02/

*****************************
Rolf Moberg
Oulu
Kuva Jaakko~
Jaakko Mäkikylä | Helsinki | Off-Road Paddler -blogi
Avatar
Jaakko Mäkikylä
 
Viestit: 793
Liittynyt: 07 Joulu 2009 01:57

Paluu Vanhoja juttuja



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa