Avokanootti ja kajakkimela

Pääosin vanhalta Yahoogroups-palstalta tallennettuja helmiä.

Avokanootti ja kajakkimela

ViestiKirjoittaja Jaakko Mäkikylä » 24 Maalis 2010 21:24

Avokanootti ja kajakkimela (pitkä)

Olen pohdiskellut kajakkimelan käyttöä avokanootissa
lueskeltuani Canadian Canoe Routes-sivujen
keskusteluryhmää
(http://www.myccr.com/SectionForums/index.php). Oma
lähtökohtani melojen valintaan on ollut ”oikeaoppinen”
lukuunottamatta sitä, että turvaudun tiukassa
vastatuulessa mielelläni taittovartiseen melaan ja ”hit
and switch”-tyyliin. Olen aina ajatellut kajakkimelan
käytön avokanootissa liittyvän vain ja ainoastaan 1)
aloittelijaan ja 2) henkilöön, joka ei haluakaan oppia
avokanootin oikeaa melontatekniikkaa.
Historia eri melojen käytölle avokanootissa on
käsittääkseni pelkistettynä seuraava:
Pohjois-Amerikan ensimmäiset asukkaat, joiden aluksiin
meidän avokanoottimme suurelta osin perustuvat, käyttivät
yksilapaista melaa. Jossakin kohdassa ko mannerta
pohjoiseen mennessä (Aleutit ja siirryttäessä Grönlannin
puolelle) alus vaihtui kajaksi ja mela kaksilapaiseksi.
Brittiläistä perää olevat ”sportsman”-tyypit kehittivät
myöhemmin omalla tahollaan avonaisia aluksia (Rushton mm)
ja meloivat ilmeisesti niitä suureksi osaksi
kaksilapaisella melalla. Alussa mainitussa
keskusteluryhmässä todetaan, että 1800-luvulla Kanadassa
oli kanooteissa käytössä molemmat melatyypit, mutta
sitten tietoisesti ”pelastettiin” yksilapaisella melalla
melomisen tekniikka. Sen jälkeen sitä on enimmäkseen
pidetty oikeana kanootin melontatapana. Kaksilapainen mela
on kajakin mela. Lisäksi on muistettava, että kanootteja
on ympäri maailmaa, Etelä-Amerikassa, Afrikassa jne.
Jossakin niitä sauvotaan (onko ruuhi?), jossakin melotaan.

Sitten varsinaiseen asiaan ja kysymykseeni:
Melooko teistä kukaan soolokanoottia kaksilapaisella
melalla missään oloissa?
Olen nimittäin pohdiskellut, että koska ”hit and switch”
on ok ja sitä käytetään, koska se on tehokkaampaa kuin
perinteinen korjaaviin komponentteihin perustuva
melontatekniikka, kuinka paljon tehokkaampi on
kaksilapaisella melalla melominen. Kokeilut omalta
osaltani siirtyvät seuraavaan avovesikauteen, toukokuulle
2004.
Voisin kuvitella kaksilapaisen melan käytölle seuraavaa
viitekehikkoa:
1) Tavanomainen lenkki vajalta, mökiltä tms, kesto 1-4 t,
kelin voi ennakoida ja valita. Melonta yksikseen tai
tutussa seurassa yhteisin tavoittein: ei mitään syytä
ottaa kajakkimelaa mukaan ellei sitten halua harjoitella
tekniikkaa.
2) Lenkki tai korkeintaan parin päivän melonta porukassa,
jossa kaksikkoja (avo-) ja niistä osa voi olla
urheiluhenkisiä: Melonta tietenkin pääosin yksilapaisella
melalla. Tarpeen ilmetessä kajakkimelalla pysyy porukassa
kaksikoiden kanssa. Tyylistä huomauttelijoille voi vastata
lisäämällä vauhtia kanootin rungon sallimissa rajoissa.
3) Pitempi retki järville, joilla tuuli voi olla riesa.
(Muistetaan tietysti Virallinen Linja: Tuuli ja keli syytä
huomioida ja pysyä tarvittaessa rannalla) Jos nyt
kuitenkin joku sattumalta sattuu lähtemään tuuleen
melomaan ja jos muutaman päivän joutuu etenemään
vastatuuleen, kajakkimela tarjoaisi sekä lisää tehoa että
vaihtelua. Lisäksi tosi pahoissa oloissa se voisi antaa
mahdollisuuden molemminpuoliseen melalla tuentaan. Muuten:
Kokiko Teistä viimeisten avovesien melojista kukaan
tarvetta sellaiseen?
4) Virtaavan veden reissut: mahdollista etua
kaksilapaisesta, lähinnä tuennoissa, mutta kokeneelle
avokanoottimelojalle kuvittelen siitä olevan enemmän
haittaa. Nautinto tulee kuitenkin kanootin hallinnasta
yksilapaisella melalla.

Ennen kaikkea olen kiinnostunut kommenteista
kajakkimelasta retkikäytössä, nimenomaan tuulioloissa
tehon lisääjänä. Voitaneen olla yksimielisiä, että
periaatteessa retkellä ei ole kiire, joten on sama,
millainen kanootti on käytössä ja miten tehokkaasti sitä
meloo. Mutta kuitenkin, kuvitellaan, että liput on varattu
tiettyyn päivään ja paluumatkalla on jatkuva vastatuuli.
Kumman valitsen: tehokkaamman vai vähemmän tehokkaan melan?

Taustaksi pohdinnoilleni yksi monista puheenvuoroista
alussa mainitsemastani ryhmästä, jota en ryhdy kääntämään,
mutta lyhyesti tulkitsen tekstin niin, että kirjoittajan
mukaan perinteinen, esim J-veto jakaantuu suhteessa 1:3
eteenpäinvievän, ohjaavan ja palautusosan välillä.
Kajakkimelalla voisi päästä jopa 75% hyötysuhteeseen
eteenpäinvievässä melanvedon osassa. Suhteista voidaan
keskustella mutta ajatus on toivottavasti ymmärrettävä.
Panen lainauksen kyseisestä kohdasta keskustelua tähän
perään. Haku ko sivuilla toimii. Muuten: Northwoods-
tekniikka vaikuttaa minusta aika lailla samalta kuin
avokanoottiartikkeleissa ”majavanhäntämelalla melonta”.
Alla mainittu Kim Gass sanoo muuten, että Northwoods sujuu
hyvin perinteisellä eskimomelalla. Ymmärrän sen siten,
että mela on riittävän pitkä, lapa on kapeahko ja toinen
lapa muodostaa sopivan kädensijan, josta tosin jää ilmaan
melkoinen turha osa lavan kärkeä.
“Kim Gass: Standard canoe stroke is about one third each
propusion correction and recovery. Change to a pitch
stroke and the correction and recovery phases together
count for a little over 1/2 (ie the pitch is doing
better). The Northwoods with it higher candence and longer
learning curve is about half and half . The cadence for it
is very high about 50 b pm in wind (of course you can slow
it down). Kayak paddling with a Greenland or low profile
light blade tends to be up there in the high cadence
category also, but out of all the time I would say that
75% is power application
Kayak yaw shouldnt happen. What you are watching if you
see yaw is lousy paddling. Its common to see too long a
forward stroke(just as it is in canoeing) which adds to
the sweep component. Shorten up the strokes so they are
mid boat and the yaw is gone. Anythng placed too far at
the stems is going to induce turning. “

Esa
*********************
Kanoottiin tulee aikalailla vettä kajakkimelaa käytettäessä.

Toinen kommentti: lisää tehoa. Tämä on vähän sama, kuin
laittaisit ladaan formulan koneen: tehoa on vaikka muille jakaa,
mutta muu auto ei sitä kestä. Tässä se lada olet sinä. Jos
vastus kasvaa suureksi ja melassa on vääntöä, niin olkapäät
siinä hajoaa. Vastatuulessa inkkarin vastus kasvaa enemmän kuin
kajakin. Silloin samalla voimalla vauhti vaan hidastuu, ei sen
kummempaa.

Koskessa: riittävän pitkä kajakkimela on tietysti helppo
tasapainottaja. Toisaalta, jos tulee ahtaat paikat, niin
yksilapainen mela toimii tehokkaasti pienessäkin tilassa. Ei
takerru oksiin jne.

Perinteinen lyhyehkö ja kapea eskimomela toimii tarvittaessa
pitkänä kanoottimelana. Sitä olen kokeillut ja jossain oloissa
voisin sen käyttöä harkita. Lähinnä merellä pahassa ristiaallokossa.

Jaakko
***************************

Kajakkimela on aina välillä kummitellut mielessäni, ja olen siihen aika ajoin tarttunut kokeilumielessä. Aina olen lopettanut lyhyeen, koska vettä lentää kanoottiin varttitunnissa enemmän kuin yksilapaisella monen tunnin aikana. Lisäksi kädet ovat märät sekä hattu samoin.

Viime syksynä melottaessa Kymijokea Pyhtäältä Ruotsinpyhtäälle kajakkien kanssa tuli taas tilaisuus kokeilla. Salmen Ilkka pyysi vaihtamaan meloja, joten annoin hänelle lyhyimmän taittomelani saaden häneltä kajakkimelan. Retkue eteni tässä vaiheessa rauhallista Suomi Meloo-vauhtia eli n. 6,5 - 7 km/h, jossa vauhdissa pysyin soolokanootilla hyvin mukana. Seuraavat kolme havaintoa yllättivät vähän:

1. Kun meloin kajakkimelalla samalla latauksella molemmilta puolilta kuin yksilapaisella yhdeltä puolen, alkoi kanootti kulkea niin kovaa, että muu porukka jäi heti. 8 km/h oli kevyttä kamaa. Mutta märkää oli.

2. Kävi selväksi, kuinka kevyesti kajakissa tehdään työtä tuon Suomi Meloo-vauhdin eteen.

3. Ilkka pysyi ihan kevyesti tuossa SM-vauhdissa mukana, vaikka meloi vain yhdeltä puolelta. Valitti ainoastaan melan pituutta. 52-tuumainen oli liian pitkä kajakkiin.

Edelleen pysyn sit'n switch-melojana kaikissa keleissä, mutta ehkä pitää vielä joskus uhrautua pitempään kokeiluun kajakkimelalla tuulisissa oloissa.

Martti
************************

Olen kokeillut. Ei iskenyt, mielestäni asiassa yhdistyvät juuri molempien melontatapojen ja alustyyppien huonoimmat
puolet. Sitäpaitsi näky on jotenkin surullinen vesillä. Tosi hyvä kuitenkin, että tästäkin asiasta keskustellaan listalla ihan asiahengessä, näinhän se tietous
juuri keskuudessamme kasvaa. Jos haluaa meloa kajakkimelalla, kannattanee kuitenkin ottaa kajakki alle. Ei liene sattumaa, että se on päältä suljettu, jolloin vesi melasta ei mene sisään. Kaikki keskustelijat varmaan kuuluvat seuroihin, joissa on valtaisa kajakkienemmistö. Kalustoa riittää siis siltä puolelta makusteltavaksi pitkäksi aikaa. Yksilapaisessa melassa riittää ainakin minulle haasteita vielä moneksi vuodeksi, tekniikka sen kanssa kun ei tunnu tulevan koskaan valmiiksi.
Minusta kajakkimelalla melominen on tylsempää, siinä tulee nopeammin yksitoikkoinen olo. Vaikka tekniikkaa miettisikin, ei se muunnu kuitenkaan niin moneksi kuin inkkarimelalla. Iso syy omaan melontaharrastukseeni on muuten juuri se, että vesillä ei TARVITSE kiirehtiä. Vauhdinpitokaan ei ole siis se päällimmäinen huoli.
Rauhallisempi meloskelu on hyvä vastapaino tälle nykyisin niin tehokkuusajattelun läpitunkemalle ja suorituskeskeiselle elämälle, joka ottaa todella päähän täällä kaupungissa välillä. Toki myönnän sen, että eri vauhdeilla melominen parantaa tekniikkaa, harrastan sitä itsekin, mutta tukka putkella en halua inkkareillani paahtaa. On paljon kivaa opeteltavaa ja tehtävää kaikessa rauhassa ihan yksilapaisellakin.

T.Leena A.
***************************

Tervehdys kaikille!
Onpa mielenkiintoista keskustelua meloista.
Ettei asia olisi aivan niin yksiselitteinen keron, että USA:ssa kun melotaan todella pitkiä matkoja 3000 - 5000 km, niin kanoottina käytetään esimerkiksi kajakin näköistä Mad Riverin Monarchia, mutta ehdottomasti yksilapaista melaa. On täysin selvää ja todistettua, että ylipitkillä matkoilla meloja pysyy fyysisesti paremmassa kunnossa meloessaan yksilapaisella melalla.
Niin että tämmöistä tänään!
Heiku

*****************************
Kuva Jaakko~
Jaakko Mäkikylä | Helsinki | Off-Road Paddler -blogi
Avatar
Jaakko Mäkikylä
 
Viestit: 793
Liittynyt: 07 Joulu 2009 01:57

Paluu Vanhoja juttuja



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa