Tervajoki-Kutujoki reitti, by Weltsu

Tervajoki-Kutujoki reitti, by Weltsu

ViestiKirjoittaja Weltsu » 15 Joulu 2009 20:52

Tervajoki-Kutujoki reitti, Vaalan pohjoispuolella.

http://www.infokartta.fi/kainuu

Kainuun ulkoilukartta. Täältä löytyvät tarvittavat kartat. Hakuehdoiksi ”melontareitit”

Tervajoen-Kutujoen melontareitti on pituudeltaan n.50–54 km. (Miten järviosuuksilla seurailee rantoja ja mutkittelee)

Lähtöpaikka sijaitsee Pohjolanjoen ja Peilinpuron haarassa, Jaalanka-Puokio-tien varressa.( Tie no:8832) Lähtöpaikalla on wc ja raivattu laskupaikka.
Hyvä lopetuspaikka koko vesistön retkelle on Oulu-Kajaanintien (Tie no:22) silta Vaalan Järvikylässä.
Lopetuspaikalla on opastaulu, wc ja veneluiska.
Tiematka aloitus ja lopetuspaikan välillä on n. 43 km.

Alussa melotaan matalaa Pohjolanjokea parisen kilometriä Mätäsjärvelle. Joessa on sillan luona ja hieman sen jälkeen pieniä matalikkoja ja helppoja portaita.
Mätäsjärveä melotaan jälleen parisen kilometriä ja tullaan puolitoistakilometriä pitkän Kitkajoen alkuun. Mätäsjärven luoteisrannalla on hyviä telttapaikkoja, ellei aluetta ole mökkiläiset vielä vallanneet. Kitkajoen puolessavälissä Nivalan autiotalon raunioiden luona on myös telttapaikkoja.
Kitkajoki laskee Pienanjärveen. Lyhimmillään järvimelontaa on kolme ja puoli kilometriä Tervajokisuuhun.
Pienanjärven ja Puokiojärven välisellä kannaksella kulkevalta tieltä (n. puolitoista km. pikitieltä) on hyvä lyhyemmän retken aloituspaikka. (Kelirikkoaikana kyseinen tie on usein suljettu Yksityistie-kyltillä.)
Tervajoki on helppo ja erämainen joki. Pieniä koskia on aina välillä vauhdittamassa matkantekoa. Alkumatkalla on hieman asutusta ja mökkejä.
Pienanjärveltä jokea alaspäin vajaa kuusikilometriä sijaitsee Pirunkosken hyväkuntoinen ja tilava autiotupa. Joen ylittää kävelysilta.
Tuvalta alavirtaan useiden pikkukoskien ja neljän kilometrin melonnan jälkeen on vasemmalla rannalla vaikeasti havaittava Holtonkosken tulipaikka. Rantautuminen on paras tehdä tulipaikan jälkeen vasemmalla olevassa suvannossa.
Aiemmin on jo Pystönkosken kohdalle merkattu tulipaikka, mutta en ole siinä koskaan pysähtynyt. (Hieman yli kilometri tuvalta alavirtaan)
Holtosta alavirtaan noin kilometri, on oikealla rannalla näkyvän suuren männyn latvassa Kalasääksen pesäpuu. (Kamera kannattaa ottaa jo ajoissa esille.) Yksinäinen selvästi maastosta erottuva tasalatvainen honka on helppo erottaa jo heti mutkan jälkeen.
Holton tulipaikalta viitisen kilometriä melottua saavutaan sillan alitse Oterman järvelle. Tämä loppumatka tervajokea on tasaista. Välille osuu pieni kaivanto, joka oikaisee hieman.
Heti sillankorvasta kannattaa kääntyä vasempaan ojaa pitkin. Tästä on helpoin rantautua taikka aloittaa Otermalta alkava retki. Paikalla on opastaulu ja wc.
(Huom! Ei enään virallista majoitusta. Weltsun korjaus 27.9.2011. Otermanjärveä kannattaa meloa pohjoisrannan tuntumassa. Jokisuusta matkaa hyvälle ja siistille yöpymispaikalle Oterman Lomarannalle, on hieman alle viitisen kilometriä. HEIKKINEN KEIJO ANTERO Puh. 040 571 5027, OTERMAN KOULUTIE 6 91720 OTERMA.
Tarjolla on telttapaikasta viihtyisään sisämajoitukseen. Saunomismahdollisuus on rantasaunassa edullisesti. Suosittelen lämpimästi! )
Lomarannasta lounaaseen kolmisen kilometriä, on veneenlaskupaikka ja wc aivan järveä halkovan sillan korvassa, Lapinniemessä. Rantautuminen suoritetaan sillan jälkeen oikealle rannalle sillankorvaan.
Lapinsalmen sillalta Kutujoen suuhun on nelisen kilometriä. Ennen Kutujokea, on oikealla rannalla Vasarahiekan niemessä hyviä telttapaikkoja.
Jokisuussa on vanhan patoluukun paikalla silta ja oikealla rannalla autiotupa. Tupa on usein ollut aika likaisessa kunnossa. Autolla pääsee liian lähelle. Parempia yöpymispaikkoja on jokivarren laavuilla.


Kutujoen osuus on noin 20 km. Reitti muodostuu muutamasta järvestä sekä niitä yhdistävistä pitkistä jokiosuuksista. Reitin järviosuuksilla on pari selkää, mutta muuten reitin näkymät ovat pienipiirteisiä ja joet mutkittelevat pitkinä taipaleina pohjoissuomalaisessa metsäluonnossa. Reitillä on 25 koskea ja putouskorkeutta 40 m. Etenkin alkukesästä sopii mainiosti melontaan,
Kutujoki on koko reitistön pisin jokiosuus ja koskisin: 15 koskea. Tällä osuudella ovat myös reitin ainoat II vaikeusluokan kosket, joista Myllykoski on aivan Kutujoen alussa, Monisaarisenkoski, Saarikoski ja 1400 m pituinen Petäjäkoski ovat joen keskivaiheilla. Muut reitin kosket on luokiteltu luokkaan I. Alkuvaiheilla oleva Rouvastinkoski on syytä käydä katsomassa rannalta, kuten vauhdikkain Myllykoski. Näissä koskissa päävirta saattaa ajaa melojan päin pintakiviä mutkien kohdalla.
Laskuväylät ovat koskissa havaittavissa ja noudattelevat pääosin joen päävirtausta kosken keskilinjan molemmin puolin.

Veden korkeus oli kesäkuun puolessavälissä 2008 hieman keskivettä korkeammalla, arvioni mukaan 7-8 kuutiota/s, kun kirjailin ylös kivien kiertoa.

Koskien reittiselosteet ja laskuohjeet:

Kutujoen niskalla on vanhan patorakennteen päällä silta. Tulvavesillä silta ohitetaan autiotuvan puoleisen rannan kautta. Tällöin on varottava ajautumasta liian lähelle siltaa.
Keskivedellä sillan ali mahtuu melomaan.

Sillasta hieman alle kilometrin melontaosuuden jälkeen on helppo ja heikosti virtaava Meriläinen. Laskureitti on hieman keskilinjan oikealla puolen. Vähemmällä vedellä pintakivet saattavat raapaista.

Myllykoski 250m/2,5/II (Koskiosan pituus/ pudotuskorkeus / luokka)
Meriläisen jälkeen on reitin yksi vauhdikkaimmista koskista, Myllykoski.
Jokea on melottu sillalta hieman yli kaksi kilometriä. Kivinen vetotaival alkaa heti koskenniskan oikealta rannalta pienen kanavan luota. Tässä on hyvä rantautua kosken etukäteistarkastelua varten. (Vastakkainen ranta olisi helpompi, mutta on yksityisen maata. Ennen mökkiä koski jo näkyy.)
Myllykoski on kaksiosainen. Alussa joki kaartaa laskusuunnassaan vasempaan. Laskulinja keskilinjalta kahden pintakiven välistä ja siitä päävirran vasentapuolta, kunnes juuri ennen välisuvantoa on päävirran tuntumassa vasemmalla pintakivi. Tämän kiven oikealta puolen lasketaan suvantoon. Mutkassa oikealle jää pintakiviä.
Mökin kohdalla on iso kivi, joka ohitetaan oikealta nielusta kohti joen keskellä alempana näkyvää vaaleaa isoa pintakiveä. Pysytellään vielä keskilinjan vasemmalla puolen.
Tämä alempi kivi ohitetaan oikealta puolen aivan lähietäisyydeltä.
Tästä pysytellään keskilinjan oikealla puolen ja lopussa juuri ennen viimeistä suvantoa varotaan oikealle jäävää pintakiveä.
Kosken lopussa olevassa portaassa saattaa kivi iskeä kanootin pohjaan. (Koski on vähänkin osaavalle melojalle helpompi, mitä tekstistä olettaisi.)
Korkeammalla vedellä suvannossa on varottava ajautumasta ulkokurvissa rannalla oleviin pensaisiin, jotka lumi on painanut osaksi veteen. Kosken alla oikealla rannalla on laavu ja tulipaikka.


Telahammas ja Salvatti 215m/1,4/I

Myllykoskenlaavun jälkeen on lyhyt suvanto. Suvanto päättyy kahteen helppoon peräkkäiseen koskeen. Telahammas lasketaan keskilinjan oikealta puolen. Reitti on selvästi havaittavissa.

Salvatti kaartaa lyhyen suvannon jälkeen oikealle. Laskureitti on hieman keskiväylän oikeata reunaa, helposti havaittavissa. Kosken lopussa suvannossa on vasemmalla pintakiviä.


Rouvastinkoski 150m/1,1/I (II- Korkeammalla vedellä)
Kokemattoman melojan on syytä käydä tutustumassa koskeen rannalta. Pahin kohta on vasemman rannan tuntumassa alaosassa keskellä koskea olevan ison kiven luona.

Joki kaartaa jyrkästi vasempaan ja Rouvastinkoski alkaa. Vasemmalla rannalla ennen koskea näkyy joitain pienempiä virtausaukkoja.
Alussa laskureitti keskeltä pieneen suvantoon, josta koski kaartaa edelleen vasempaan.
Suvannosta jatketaan pintakiven vasemmalta puolen.
Laskureitin oikealle reunalle jää ensin iso kivi, jota vasten vesi nousee osin peittäväksi tyynyksi. Kosken alaosassa keskellä on isompi kiviröykkiö. Tämän oikealle puolen jää kivikko ja siellä reitti on ummessa.
Laskureitti on aivan ison kiven vasemmalta puolen ja keskilinjan vasenta reunaa. Valmistauduttava nopeisiin ohjausliikkeisiin juuri ennen keskikohdan kiveä, koska vasemmalla on myös pintakiviä ja laskuaukko on kapea. Tässä koskessa liika vauhti voi kostautua, koska ohjausliikkeisiin ei jää aikaa kosken loppuosalla.

Louhikonkoski 180m/1,1/I
Ennen koskea on oikealle rannalle merkattu ohitustaival, mutta koski on helposti laskettavissa vasemman rannan tuntumasta. Alussa oikealle jää runsaasti pintakiviä. Oikealle jäävien isojen kivien kohdalla siirrytään keskelle josta loppua kohden takaisin hieman keskilinjan vasemmalle puolen.
Reitti on suora ja selvästi havaittavissa eikä väylällä ole pahoja esteitä.
Kosken jälkeen vasemmalle rannalle jää nuotiopaikka ja edessä näkyy joen ylittävä kävelysilta.

Pystökoski 60m/0,6/I

Lähtö keskilinjan oikealta puolen kohti keskellä olevia pintakiviä. Kivien tuntumasta tiukka käännös oikealle ja lasketaan keskilinjaa suvantoon. Väylä on selvästi havaittavissa.

Lautakoski, eli Mustakoski 120m/0,7/I

Lähtö vasemman rannan tuntumasta josta siirrytään loppua kohti viistosti keskilinjan yli oikean rannan tuntumaan ja suvantoon. Kosken keskikohdalla vasemmalla on matalaa.

Asumaniva, helppo virtapaikka. Asumakoski 100m/0,6/I

Asumakoskeen lähtö keskilinjan vasemmalta puolen pintakivien välistä. Lasku keskilinjaa ja lopussa olevan pintakiven vierestä suvantoon. Reitti on selvästi näkyvissä.

Monisaarisenkoski 330m/1,8/II

Lähtö keskeltä ison pintakiven vasemmalta puolen, josta jatketaan keskilinjalla kohti vasempaan kaartavaa mutkaa. Molemmilla rannoilla on pintakiviä.
Mutkan jälkeen siirrytään keskilinjan vasemmalle puolen ja edessä näkyy kävelysilta.
Sillan alla ja heti sen jälkeen on varottava pintakiviä. Reitti on laavun kohdalla vaikeasti havaittavissa.
Sillan jälkeen siirrytään päävirran mukana oikealle kohti rantautumispaikkaa. Laavurannasta lähtö keskemmälle koskea josta kaarretaan oikealle kosken loppuosalle keskilinjan tuntumassa.
Kohdalla oleva saari ohitetaan oikeanpuoleista väylää.
Kosken lopussa keskellä on isohko pintakivi, joka ohitetaan vasemmalta. Suvantoon ja veneenlaskupaikkaan lasketaan keskeltä jokea loppujen pintakivien välistä.

Saarikoski 340m/3,1/II
Vuolas koski jossa kiviä joutuu kiertelemään. Kokemattoman melojan on syytä tutustua koskeen ensin rannalta käsin.
Lähtö keskilinjan vasemmalta puolen pintakiviä väistellen, koski kaartaa oikealle. Mutkan alussa on vasemmalla terävä pintakivi. Kiven kohdalla reitti vasemman rannan tuntumasta läpi pienen portaan josta siirrytään välittömästi takaisin keskilinjalle.
Koski kaartaa edelleen oikealle ja reitti on keskilinjalla, kunnes oikealla rannalla olevan mökin kohdalla oleva matala pohjapato on ohitettu. Sivuhaara lähtee oikealle, siirryttävä keskilinjan vasemmalle puolen ohi keskellä olevan pintakiven. Loppuosan reitti on selvästi havaittavissa.

Petäjäkoski 1400m/9,6/II
Pitkä ja mutkitteleva koski, jossa päävirta vie helposti kokematonta melojaa kohti ulkokurvien esteitä. Mutkissa on hakeuduttava keskilinjan sisäkurvin tuntumaan josta on helpompi siirtyä päävirtaan ja oikealle reitille. Kokemattoman melojan voi olla vaikea pysähtyä kesken koskijakson, joten etukäteistutkimus suositeltavaa. (Esim. koskeen esteeksi kaatunut puu aiheuttaa vaaratilanteen.)
Koski on pitkä ja mielenkiintoinen laskettava. Tarkkaavaisuus ei saa herpaantua hetkeksikään, vaan on haettava päävirtaa ja väisteltävä joitakin pintakiviä.

Kosken niskalta lähtee oikealle kanava kalanviljelyaltaille, kanavan kohdalla on pohjapato.
Pato on helposti laskettavissa.
Laskureitti lähtee keskikohdan oikealta puolen päävirrassa läpi aaltojen kohti vasenta rantaa. Joki kaartaa oikealle, pysytään silti keskilinjan vasemmalla puolen ja valmiina vasempaan kaartavaan mutkaan. Tässä mutkassa annetaan kanootin tulla keskilinjalle ja jatketaan läpi seuraavan suoran. Suoralla reitti on keskellä ja pintakivien välistä.

Koski kaartaa oikealle ja pysytellään edelleen keskilinjan tuntumassa. Edessä avautuu noin sadan metrin oikealle loivasti kaartava suorempi osuus. Pysytään keskilinjan tuntumassa. Kaarretaan edelleen jyrkemmin oikealle keskilinjalla ja edessä näkyy korkeampi törmä. Noin kolmasosa koskesta on laskettu.

Törmän kohdalla oikealla rannalla on runsaasti kiviä. Pysytellään tiukasti keskilinjan sisäkurvin puolella josta suoran alettua keskellä jokea. Päävirran mukana tullaan hieman vasempaan oikealle avautuvassa mutkassa.
Edessä näkyy keskellä koskea iso kivi, joka ohitetaan vasemmalta. Edessä oleva n. 50m pitkä suora melotaan keskilinjalla ja väistellään joitakin pintakiviä.

Ennen vasempaan kaartavaa mutkaa on laskureitillä isohko pintakivi, joka ohitetaan oikealta. Mutkassa on pieni kynnys, joka lasketaan keskikohdan oikealta puolen. Koski kaartaa vasempaan, samalla siirrytään oikean rannan tuntumaan päävirtaan.

Koski kaartaa loivasti oikealle, tullaan päävirran mukana keskilinjalle ja sen yli hieman vasemmalle. Edelleen oikealle kaartavassa koskessa edessä alkaa näkyä kalanviljelylaitos ja suoran päässä maasto mataloituu. Tällä loppuosalla on keskellä reittiä joitakin väisteltäviä kiviä. Melotaan isoimmista aalloista päävirran mukana ja ollaan valmiina vaihtamaan kosken puolta.

Kalanviljelylaitoksen kohdalla rannat mataloituvat ja koski kaartaa vasempaan. Keskellä on iso pintakivi. Se ohitetaan oikealta ja pieni porras lasketaan päävirran mukana keskeltä nielusta.

Loppuosalla kohti siltaa ja kosken loppuosaa lasketaan päävirran mukana isoimmista aalloista ja tumminta väylää.
Petäjäkoski päättyy sillan jälkeen pieneen nivaan.

Tärkeintä on pysytellä keskilinjan tuntumassa eikä saa ajautua aivan ulkokaarteisiin. Samoin veden piilottamia pintakiviä on tarkkailtava koko reitillä eikä ote saa herpaantua, ennen loppusuvantoa.


Pihlajakoski 160m/0,4/I

Lähtö keskilinjalta, pintakivi ohitetaan vasemmalta ja siirrytään keskilinjan vasemmalle puolen. Pieni sivuhaara lähtee oikealle. Tämän haaran jälkeen on keskellä jokea isoja kiviä. Reitti kulkee päävirrassa kivien välistä.
Joki kaartaa oikealle ja suoran päässä on Pihlajakosken tulipaikan opaskyltti.

Taimeroinen ja Mikonniva 750m/3,4/I

Kosken alussa on pieni sivuhaara oikealle. Reitti lähtee keskikohdan oikealta puolen, vasemmalle jää pintakiviä. Edessä maantiesilta. Sillan alle tähdätään keskilinjalle, pintakivien välistä.
Sillan alla on laskureitillä, hieman oikealla, varottava pintakivi. Oikealle haarautuu pieni sivu-uoma.
Edessä on keskellä kaksi isoa kiveä peräjälkeen. Päävirran mukana voi kivet ohittaa ensimmäisen vasemmalta ja alemman heti perään oikealta. Sivuhaara yhtyy pääuomaan.

Reitti tasoittuu hieman ja melotaan keskilinjaa, kunnes koski kaartaa vasempaan. Tällä kohtaa keskellä on matalampaa ja siirrytään oikealle ja ohitetaan oikealla oleva iso kivi aivan vasemman reunan tuntumasta.
Alempana näkyy keskellä iso pintakivi. Ennen kiveä on pieni porras. Kivi voidaan ohittaa molemmilta puolin. Koski tasoittuu noin 50 metrin matkalle.

Loppuosalla on keskilinjan oikealla puolen iso pyöreäselkäinen kivi, joka ohitetaan vasemmalta puolen. Tulipaikka näkyy edessä ja oikealle avautuu pieni sivuhaara.
Tämä kohta melotaan aivan keskilinjaa pintakivien välistä.
Erittäin kivinen kohta, jossa on vaikea välttyä pohjakosketuksilta.


Autiokoski 350m/2,2/I

Koski kaartaa oikealle, pieni pohjakynnys lasketaan keskeltä. Suoran puolessavälissä vasemmalla on iso pintakivi.
Keskilinjan tuntumassa lähestytään vasemmalle kaartavaa jyrkkää mutkaa. Mutkassa oleva iso pintakivi ohitetaan sisäkurvin puolelta vasemmalta. Vältettävä ajautumasta poikittain.
Mutkassa pysytellään keskilinjalla päävirtauksessa ja edessä ennen siltaa oleva pintakivi ohitetaan vasemmalta. Sillan alla oleva kynnys lasketaan keskilinjalta ja suvantoon saavutaan samoin keskellä jokea.

Kurvit kirjaili ylös Weltsu, Avokanoottiyhdistyksen jäsen.

Kokeneempi meloja ei juuri kaipaa näinkin tarkkaa selostetta vaan laskeskelee vedenkorkeuden mukaan ja pintakiviä väistellen. Reitti sopii hyvin avokanootille.
Viimeksi muokannut Weltsu päivämäärä 27 Syys 2011 11:13, muokattu yhteensä 2 kertaa
Syy: Karttatiedon muokkaus linkiksi.
Weltsu, Veli-Matti Lehtonen
Weltsu
 
Viestit: 422
Liittynyt: 05 Joulu 2009 21:17

Re: Tervajoki-Kutujoki reitti, by Weltsu

ViestiKirjoittaja Janne Pyykkö » 05 Maalis 2010 19:43

Tässä kuvitettu kertomus, kun kumikanootilla sompailin reitin kesäkuussa 2009:
http://rotuaari.vuodatus.net/blog/2003996/

Lämpimästi suosittelen hienoa jokea!

-Janne

Kuva
Yhteystiedot: Janne Pyykkö, Aallonhuippu 6 B 18, 02320 Espoo, 040-5333649, blogi http://avisuora.wordpress.com
Avatar
Janne Pyykkö
 
Viestit: 334
Liittynyt: 05 Maalis 2010 19:25
Paikkakunta: Espoo


Paluu Melottuja jokia



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron