Ideat, toiveet ja haaveet Avokanoottiyhdistyksen toimintaan

Puhutaan yhdistyksestä.

Re: Ideat, toiveet ja haaveet Avokanoottiyhdistyksen toimint

ViestiKirjoittaja tuomas.tuomi » 24 Maalis 2012 19:54

.
Viimeksi muokannut tuomas.tuomi päivämäärä 14 Syys 2013 00:22, muokattu yhteensä 1 kerran
tuomas.tuomi
 
Viestit: 71
Liittynyt: 22 Maalis 2010 23:04
Paikkakunta: Helsinki

Re: Ideat, toiveet ja haaveet Avokanoottiyhdistyksen toimint

ViestiKirjoittaja Jaakko Mäkikylä » 25 Maalis 2012 00:32

tuomas.tuomi kirjoitti:Mitä enemmän ajattelen Janne P:n ja Jaakon viimevuotista osallistumista Kaljakelluntaan, sen järkevämmältä sinne osallistuminen tuntuu "ukkoutumista" vastaan.


Tulevana kesänä en pääse Kaljakellunnan Roskaretkelle. Voin kertoa sen hyvän sillan alusen, jossa päivystimme Jannen kanssa. Eniten huomiota saimme lukuisilta katsojilta, jotka olivat yläpuolellamme sillalla. Taisivat pudottaa pari täyttäkin kaljatölkkiä kyytiimme.
Kuva Jaakko~
Jaakko Mäkikylä | Helsinki | Off-Road Paddler -blogi
Avatar
Jaakko Mäkikylä
 
Viestit: 793
Liittynyt: 07 Joulu 2009 01:57

Re: Ideat, toiveet ja haaveet Avokanoottiyhdistyksen toimint

ViestiKirjoittaja Jaakko Mäkikylä » 25 Maalis 2012 00:34

Ja toinen: vie melomaton kaveri melomaan, se voi olla hyvä uuden harrastajan mahdollisen innostuksen alku.
Kuva Jaakko~
Jaakko Mäkikylä | Helsinki | Off-Road Paddler -blogi
Avatar
Jaakko Mäkikylä
 
Viestit: 793
Liittynyt: 07 Joulu 2009 01:57

Re: Ideat, toiveet ja haaveet Avokanoottiyhdistyksen toimint

ViestiKirjoittaja Martti P. » 28 Maalis 2012 15:14

Tiina Kujansuu kirjoitti:Minun mielestäni suurin syy tähän on se, että kajakkia melotaan yleensä yksin ja avokanoottia kaksin. Naiset ja lapset istutetaan keulaan. Pariskunnat ja perheet retkeilevät keskenään. Naiset ja lapset ovat kyytiläisiä eivät itse tekijöitä. Ymmärsin tämän itsekin vasta viime kesänä kun meloin tyttären kanssa kahdestaan molemmat omissa kanooteissa. On ihan eri asia olla mukana, kuin tehdä itse ja kokea onnistuminen.


Eihän missään määrätä, että naisten tai lasten kuuluu meloa keulassa. Kun näin enimmäkseen on, on siihen kaksi syytä: kevyemmän on parempi istua edessä ja kokeneemman hoitaa perämiehen hommia.

En osaa oikein eläytyä keulamelojan tuntemuksiin, kun en itse sillä paikalla ole montaa kertaa ollut. Mutta ettäkö siinä muka ollaan vain kyytiläisiä, eikä itse tekijöitä? Ainakin perämeloja odottaa keulalta myös sitä tekemistä. Totta on kyllä, että sinne pitää mennä minne perämies ohjaa.

Tasaisella vedellä perämeloja on se, jonka taidoista riippuu, miten hyvin päästään eteenpäin. Jos naisella ovat nämä taidot paremmat kuin miehellä, eniten hyötyä niistä on perässä. Tästä vaan tahtoo tulla trimmivaikeuksia, joita ei aina pystytä ratkaisemaan.

Virtaavassa vedessä taitoeroilla ei ole niin suurta väliä, kun siellä voi aika sattumanvaraisesti lipsutella, ja virta kumminkin kuljettaa. Näin ainakin näköjään ajatellaan. Kun katselee satunnaisen avokaksikon menoa, niin tulee oikein paha mieli. Kun ei ole rytmiä, ei ole muutakaan, eikä meno etene. Jaloa kulkuvälinettä siinä nöyryytetään.

Kyllä yhdistyksen tehtävä olisi saada ihmiset paitsi kiinnostumaan lajista myös paneutumaan sen saloihin. Mahdollisuus soolomelonnan harjoitteluun kunnon opastuksella on tässä avainasemassa. Kaksikko on sitten oma lajinsa omine piirteineen.

Martti
Martti P.
 
Viestit: 163
Liittynyt: 15 Huhti 2010 17:05

Re: Ideat, toiveet ja haaveet Avokanoottiyhdistyksen toimint

ViestiKirjoittaja tuomas.tuomi » 28 Maalis 2012 15:41

.
Viimeksi muokannut tuomas.tuomi päivämäärä 14 Syys 2013 00:22, muokattu yhteensä 1 kerran
tuomas.tuomi
 
Viestit: 71
Liittynyt: 22 Maalis 2010 23:04
Paikkakunta: Helsinki

Re: Ideat, toiveet ja haaveet Avokanoottiyhdistyksen toimint

ViestiKirjoittaja Martti P. » 29 Maalis 2012 13:09

tuomas.tuomi kirjoitti:En ole itse kirjoista oppivaa tyyppiä, vaan tarvitsen opastusta.


Tuomas jos vielä oppii melomaan, niin eihän sitä nähdä kuin suurimmilla aukeilla!

Tulikin tästä mieleen, että ainoa kerta, jolloin olen ollut keulamelojana oli Kolovedellä toissa syksynä. Tuomas oli silloin perässä. Minusta se oli kyllä ihan positiivinen kokemus. En millään lailla kokenut itseäni statistiksi.

Itse asiassa keulassa pitäisi voida osallistua kelin hallintaan enemmän kuin yleensä tapahtuu. Tuolla Koloveden reissulla vallitsi täysi pläkä, joten manööverit eivät olleet tarpeen. Mutta niin monta kertaa olen takapenkillä tuskaillut kurssinpidon kanssa, että mielelläni sieltä vähän jakaisin tehtäviä eteenkin. Kun vain tietäisin, mitä. Kun kanootti vänkää väärään suuntaan, niin keulamelojalla voisi olla arsenaalissaan korjaavia mutta menoa hidastamattomia toimenpiteitä. Pitäisi nyt lyöttäytyä yhdeksi kesäksi keulaan näitä oikein tutkimaan. Tosin suurin osa ongelmista liittyy trimmiin. Kun keula on perää kevyempi, on perämiehellä helppoa.

Martti
Martti P.
 
Viestit: 163
Liittynyt: 15 Huhti 2010 17:05

Re: Ideat, toiveet ja haaveet Avokanoottiyhdistyksen toimint

ViestiKirjoittaja tuomas.tuomi » 29 Maalis 2012 13:41

.
Viimeksi muokannut tuomas.tuomi päivämäärä 14 Syys 2013 00:22, muokattu yhteensä 1 kerran
tuomas.tuomi
 
Viestit: 71
Liittynyt: 22 Maalis 2010 23:04
Paikkakunta: Helsinki

Re: Ideat, toiveet ja haaveet Avokanoottiyhdistyksen toimint

ViestiKirjoittaja Tiina Kujansuu » 29 Maalis 2012 17:50

tuomas.tuomi kirjoitti:"kaksikkomelonta" on "vaativampaa" kuin soolo.


Ehdottomasti näin, koska kaiken maailman perämiesten tahtoja ja aivoituksia ei voi ymmärtää. Silmät selässä pitäisi olla ja lehmän hermot. :lol:
Jos aina meloo keulassa, niin ei kauheasti nuo perämiestaidot kehitty. Väittäisin että minusta tulisi myös parempi keulamies, jos osaisin hoitaa myös perämiehen pestiä. Pitää alkaa syömään enempi pullaa ja meloa vähemmän, niin trimmi korjaantuu.
Yhteystiedot: Kilonpuisto 2 D 70, 02610 Espoo p.040 868 4017
Avatar
Tiina Kujansuu
 
Viestit: 412
Liittynyt: 17 Huhti 2010 22:25
Paikkakunta: Espoo

Re: Ideat, toiveet ja haaveet Avokanoottiyhdistyksen toimint

ViestiKirjoittaja Martti P. » 30 Maalis 2012 12:10

Tiina Kujansuu kirjoitti:
Ehdottomasti näin, koska kaiken maailman perämiesten tahtoja ja aivoituksia ei voi ymmärtää. Silmät selässä pitäisi olla ja lehmän hermot.


Yksi varmaan ärsyttävimpiä perämiehen toimia on melontapuolen vaihto ilman, että keulamies sitä arvaa. Seurauksena on ikävä heilahdus, joka saattaa jopa horjuttaa tasapainoa. Itse pidän perämiehenä tiukasti kiinni siitä, että vaihto tapahtuu yhtä aikaa komennolla "vaihto" tai pelkästään "hep". Alkuperämaassa muoto on "hut".

Perämelojan on myös pysyttävä keulamelojan määräämässä tahdissa eikä sävellellä omiaan. On kerta kaikkiaan saatava esim. J-veto valmiiksi keulan tarjoamassa rytmissä. Jos tempo on tähän liian nopea, on vaihdot tehtävä tarvittaessa tiheämmin suunnassa pysymiseksi. Voidaan tietysti sopia valmiiksi esim. 8 tai 10 vetoa puoleltaan, mutta ainakin minua niiden laskeminen ärsyttää. Tämä kilpaa mentäessä. Mukavassa matkavauhdissa vaihtoväli voi olla vaikka 15 tai 20 vetoa. Perämiehen tuntuma ratkaisee.

Vähemmän meloneen keulamiehen kanssa kyllä harvemmin tulee ongelmaa liian tiheästä tahdista. Pikemminkin tempo pyrkii muistuttamaan soutelua. Keulamiehen ei pidä jäädä tyytyväisenä hautomaan mennyttä vetoa, vaan heittää heti uusi ikäänkuin edellisen niskaan. Tätä puolta voi hyvin harjoitella soololla.

En ymmärrä, että edes koulutuksen alkuvaiheessa annetaan perämiehen lipsua vetojen yhtäaikaisuuden vaatimuksesta. Se on mielestäni ihan ensimmäinen ehto tandemin liikuttamisessa. Ei orkesterissakaan mennä jokainen omassa tahdissaan.

Martti
Martti P.
 
Viestit: 163
Liittynyt: 15 Huhti 2010 17:05

Re: Ideat, toiveet ja haaveet Avokanoottiyhdistyksen toimint

ViestiKirjoittaja pmaksima » 31 Maalis 2012 11:56

Olen huomannut, että tandemina melottaessa yhtäaikainen rytmi on kaikkein tärkein asia. Ja taloudellinen ja oikean pituinen melan veto. Hosumista on vältettävä. Monet vähemmän meloneet meinaavat hosua aluksi kunnes rauhoittuvat.

Rytmi saa olla mieluummin hieman liian hidas kuin liian nopea. Perämelojan on ehdittävä tehdä ohjausliike (j-veto, powerstroke jne.) ehdottomasti rytmissä. Jos vedot ovat eriaikaiset, niin kanootin keula vaeltelee, kanootti niiailee vuoronperään molemmille puolille ja kanootti ei kehitä optimaalista liukua veden pinnassa niinkuin yhtäaikaisissa vedoissa.

Toinen tärkeä asia on, että kanootilla ei yritetä mennä liian kovaa. Veden vastus nopeuden funktiona kasvaa eksponentiaalisesti. Eli esim. MR Explorerilla nopeus kannattaa pyrkiä pitämään siinä 5,5 - 5,8km/h ja Keewaydin 16:lla siinä 6,2-6,6km/h. Jos nopeus laskee tämän alle niin edetään hitaammin kuin mitä kalusto antaa myöten. Jos edetään nopeammin niin eteneminen on huomattavasti raskaampaa.

Petri
pmaksima
 
Viestit: 52
Liittynyt: 11 Kesä 2010 11:06

EdellinenSeuraava

Paluu Avokanoottiyhdistyskeskustelua.



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron