Kovassa tuulessa

Turvalliseen melontaan turinoita.

Re: Kovassa tuulessa

ViestiKirjoittaja Janne Janhunen » 14 Kesä 2010 21:31

Sanoisin että kova keli tuntuu aina keulamiehestä hurjemmalta. Päälle vyöryvät aallot ovat nenän edessä ja usein se on juuri keulamies, jonka alta meri vastaavasti pakenee. Ainakin Minnesotassa laidat on heti reidestä seuraavana. Perässä leveys luo turvan tuntua. Myös ohjailusta päävastuu on perämiehellä. Perässä minusta aina tuntuu siltä, että mikäs hätä tässä, kun on iso paatti nenäni edessä ja allani ja kulkee juuri sinne minne haluan (ehehe). Keulassa taasen tunnen olevani ahtaassa raossa, meri vyöryy päälleni, eikä homma ole muutenkaan hanskoissani.

Noh, pointtini siis oli se, että on varsin hankalaa muodostaa kuvaa kahden kanootin tuntumasta ja käyttäytymisestä toisiinsa verrattuna, jos toisessa on ollut keulamiehen ja toisessa perämiehen pestissä.
Kuva
Avatar
Janne Janhunen
 
Viestit: 320
Liittynyt: 15 Helmi 2010 09:43
Paikkakunta: Espoo

Re: Kovassa tuulessa

ViestiKirjoittaja Martti P. » 14 Kesä 2010 21:53

Esa Sinkkonen kirjoitti:Vuonna 2006 olimme liikkeellä Inarijärvellä Hietajoensuusta ja kiertelimme järven halkaisevaa saariketjua viikon. Olimme liikkeellä kahdella soolokanootilla: Bell Magic ja Wenonah Prospector. Mukana oli kaksi koiraa. Paluupäivänä piti meloa Reposaarista Hietajoensuuhun.


Kartta-inari-partakonlahti.jpg

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/link ... 03&lang=fi

Tuntuu tutunomaiselta tilanteelta ja paikalta. Elokuussa 2008 olimme Helenan ja Frida-koiran kanssa tulossa Typhoonilla täydessä retkikuormassa Suolisvuonon ja Kyynelvuonon retkeltä kohti Hietajoensuuta, jossa oli mökki varattuna. Kelit olivat olleet mainiot monen päivän ajan, mutta nyt oli ruvennut tuulemaan koillisesta. Tuulta oli iltapäivällä ehkä 4 m/s. Oltiin kuitenkin suojan puolella, kunnes tultiin Kettuniemen ja Puuniemen väliseen aukkoon. Ylitystä oli 1,5 km, ja koska keli ei vaikuttanut kohtuuttomalta, lähdettiin sivutuuliylitykseen. Aallokkoa toki oli, olihan lahden perukasta nelisen kilometriä matkaa tuulen puhaltaa. Sattui semmoinen trimmi, että kanootti kulki kuin raiteilla juurikaan sortumatta. Tosin täytyi kummankin meloa koko ajan samalta puolelta eli tuulen alta. Välillä sallittiin keulamelojalle pari vetoa toiselta puolelta.

Sitten tuli eteen Esan kuvaama ylitys. Tuuli oli yltynyt ja puhalsi nyt 6 m/s. Ei oikein houkutellut lähteä enää sivutuuleen. Esitin vaihtoehtona "virsta väärää"-reitin eli vastatuuleen Partakonsaaren alle ja siitä pienemmässä aallokossa vastarannalle ja edelleen myötäiseen rantaa seuraten. Matka olisi toki tuplaantunut. Ei sekään saanut kannatusta voipuneessa keulamiehistössä. Päätettiin jäädä yöksi sille puolelle. Soitin mökkikylän isännälle peruakseni varauksen. Isäntä kertoi emännän olevan juuri tulossa hillareissulta meiltä päin moottoriveneellä. Hän voisi tuoda meidät yli.

Kohta täti tulikin paatillaan. Heitettiin kamat veneeseen ja otettiin tyhjä kanootti hinaukseen, solmu keulan alla. Hyvin tultiin yli ja päästiin vielä saunaankin.

Esan kertomusta lukiessa alkoivat jäljelläolevat hiukset pyrkiä pystyyn.

Martti
Martti P.
 
Viestit: 163
Liittynyt: 15 Huhti 2010 17:05

Re: Kovassa tuulessa

ViestiKirjoittaja Martti P. » 14 Kesä 2010 22:12

Jaakko Makikyla kirjoitti:Olin saanut kehuja Magicin merikelpoisuudesta. Syysretkellä 2006 Bengtsåraan oli kovaa tuulta 12-16 m/s. Kahden saaren välisessä salmessa jouduin umpikujaan puuskien kanssa. Puuskissa piti tukea melalla, että pysyin pystyssä, mutta en pystynyt samalla melomaan eteenpäin.


Minäkin muistan tuon retken. Minulla oli alla Malecite, ja muistan, kuinka hauskaa sillä oli meloa tuossa samassa tilanteessa. Oikein naatiskella. Kuin olisi lautalla mennyt. Tultiin sitten tyvenemmille vesille, ja Magic tuntui liitävän karkuun.

Martti
Martti P.
 
Viestit: 163
Liittynyt: 15 Huhti 2010 17:05

Re: Kovassa tuulessa

ViestiKirjoittaja Martti P. » 14 Kesä 2010 22:23

Janne Janhunen kirjoitti:Noh, pointtini siis oli se, että on varsin hankalaa muodostaa kuvaa kahden kanootin tuntumasta ja käyttäytymisestä toisiinsa verrattuna, jos toisessa on ollut keulamiehen ja toisessa perämiehen pestissä.


Sen verran teknistä faktaa, että Minnesotan poikkileikkaus sisältää aika jyrkän käännöksen pohjan ja laidan yhtymäkohdassa. Tämä on loppuvakauden kannalta kriittinen paikka. Typhoonissa tällaista käännöstä ei ole, vaan tumblehome on tasaisen loiva. Viittaisi parempaan loppuvakauteen.

Martti
Martti P.
 
Viestit: 163
Liittynyt: 15 Huhti 2010 17:05

Re: Kovassa tuulessa

ViestiKirjoittaja Jaakko Mäkikylä » 14 Kesä 2010 22:25

Martti P. kirjoitti:Tultiin sitten tyvenemmille vesille, ja Magic tuntui liitävän karkuun.

Martti


Oli muuten eka ja ainoa kerta kun olen sololla päässyt susta ohi. :)
Kuva Jaakko~
Jaakko Mäkikylä | Helsinki | Off-Road Paddler -blogi
Avatar
Jaakko Mäkikylä
 
Viestit: 793
Liittynyt: 07 Joulu 2009 01:57

Re: Kovassa tuulessa

ViestiKirjoittaja Esa Sinkkonen » 15 Kesä 2010 00:54

Paikka on juuri tuo Martin tunnistama. Edellisiin kommentteihin viitaten ensinnäkin Magicia meloi poikani, joka ei kokenut etenemistä ongelmaksi, tietenkään, nopeammalla kanootilla. Melontavauhti minulla oli niin paljon kuin jaksoin. Hänellä oli hyvin aikaa sovittaa kanootin vauhtia ja kulmaa aaltoihin. Ehkä siinä selityksiä Magicilla pärjäämiseen. Emme joutuneet sivutuuleen vaan kanootin sai pitää aika vastaiseen kun käytti lievää "lossausta" hyväkseen. Sivutuulta on tullut vältettyä jos mahdollista.
Katselin muistaakseni samalla tai seuraavalla reissulla jossakin Inarin isossa myötäaallokossa, että onko Magicin matala perä vielä pinnalla vai ei. Meloja ei itse huomannut mitään erikoista ja kai se perä sieltä aallosta nousee, mutta olemmekin sittemmin käyttäneet Inarilla kahta kaksikkoa, sooloina. Niinpä vuonna 2008 tuli useampi lepo- ja kalastuspäivä peräkkäin, kun tuuleen ei ollut järkevää lähteä melomaan.
t. Esa
Esa Sinkkonen
 
Viestit: 15
Liittynyt: 01 Touko 2010 12:27

Re: Kovassa tuulessa

ViestiKirjoittaja Martti P. » 15 Kesä 2010 10:54

Jaakko Makikyla kirjoitti:Oli muuten eka ja ainoa kerta kun olen sololla päässyt susta ohi. :)


Äläpäs! Muistatkos kun lokakuussa 2005 melottiin Tammisaaren Sommaröstä Lill-Valterille.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/link ... 63&lang=fi

Sinä päivänä tuuli etelästä 12 m/s. Oltiin päästy tuulen suojassa Heimosholmenille, josta piti kääntyä etelään. Tyhmän kartanlukuvirheen takia päädyttiin kiertämään saari lännen kautta, kun olisi pitänyt kääntyä edelliseen salmeen. Heti niemen takana odotti raivoisa aallokko, jonne Jaakko kääntyi ensimmäisenä Wenonah Encounterilla. Encounter on suurivolyyminen soolo, jossa on terävä keula. Sinne se näytti puskevan vastatuuleen kuin juna. Minä tulin perästä Malecitella, joka heti aallokkoon tullessa tempautui poikittain eikä kääntynyt tuuleen ei sitten millään. Ei sen puoleen myötäiseenkään. Trimmi oli niin osuvasti tasainen, että kanootti jämähti keliin tasan poikittain. Kovasti töitä tehden pääsin vähitellen kaartamaan ensin myötäiseen ja sitten tulosuuntaan saaren taakse suojaan. Jälkeenpäin gepsistä näkyi, että kaarto tapahtui 180 metrin säteellä.

Päätin nykäistä kanootin saaren poikki pahimman ryöpyn ohitse. Jaakko ehti jo huolestua, kun ei ketään takana näkynyt, mutta huomasi minut sitten kanoottia hinaamassa ja tuli apuun. Sitten pakattiin Malecite kunnolla keulapainoiseksi, jonka jälkeen voitiinkin jatkaa ongelmitta vastatuuleen.

Maleciten keula nousee soolona melottaessa helposti aallolle, jolloin tuuli pyrkii tarttuamaan keulaan. Siksi se vaatii kovassa vastatuulessa selkeän keulatrimmin.

Tuommoinen tilanne, jossa jäädään poikittain aallokkoon on kyllä kamalin mahdollinen.

Martti
Martti P.
 
Viestit: 163
Liittynyt: 15 Huhti 2010 17:05

Re: Kovassa tuulessa

ViestiKirjoittaja Jaakko Mäkikylä » 15 Kesä 2010 11:46

Martti P. kirjoitti: Sinä päivänä tuuli etelästä 12 m/s.


Auts - tuota ei lasketa.
Mentiin peräkkäin ja itseasiassa niemen kierto oli navigointivorhe. Meidän olisi pitänyt kääntyä edellisestä niemestä (keltainen viiva), mutta lipsahti pitkäksi ja jouduimme avotuuleen (punainen viiva). Rikkinäisessä maisemassa näin voi käydä. Molemmissa paikoissa oli tulosuunnasta oikealla pieni saari ja niemen kärjestä piti kääntyä vasemmalle.
Kartta-Heimosholmen.jpg


Oli minunkin hämmästykseni suuri, kun pienen lahdelman sijaan edessä olikin iso avoin selkä ja aivan siivoton puhallus. Vähän aikaa oli ohjaamo käsiä täynnä ja pääsin livahtamaan lahden suojaan. Vasta sitten ehti ajatella, mihin Martti jäi.

Itseasiassa reissu osoitti, että etukäteen ei voi päättää, mikä on menemisen tuuliraja, vaan se riippuu melontaympäristöstä. Saarien suojassa pääsimme etenemään kovassa tuulessa suojasta toiseen poukkoillen. Ajomatkalla Tammisaareen tuli radiosta, että Bogaskärissä puhalsi 14-16 m/s.

Tammisaari 03 Tosimelojat saapuu.JPG
Kuva Jaakko~
Jaakko Mäkikylä | Helsinki | Off-Road Paddler -blogi
Avatar
Jaakko Mäkikylä
 
Viestit: 793
Liittynyt: 07 Joulu 2009 01:57

Re: Kovassa tuulessa

ViestiKirjoittaja Milko » 15 Kesä 2010 14:13

Vaikka melontakokemusta ei vielä kovin paljon ole niin tuuleen ja aaltoon on tullut tutustuttua. Viime kesänä Vätsärin reissulla oli pari tiukkaa paikkaa. Menomatkalla Nitsiltä Inarille siirryttäessä saimme kovan vastaisen. Aalto ei kaatunut sisään mutta kasteli minut keulassa kunnolla. Toinen paha paikka oli viimeisenä päivänä Nitsillä. Koillistuuli oli repivä. Melottiin itärantaa rannan/saarten suojassa ja aallokko oli pientä. Tuuli oli kyllä repivän kova. Viimeinen kilometri Mursulahteen oli sitten kova paikka. Tultiin saarien suojasta tuulen suuntaiseen salmeen ja käännyttiin samalla myötätuuleen. Aallon korkeutta on vaikea sanoa mutta tuskin metri on liioittelua. Keulassa ei välillä mela ulottunut veteen.

Tässä noviisin huomioita:

- Jos jäiden lähdöstä on 10 päivää, aalto on metrinen ja kuivapuku Welhonpesän hyllyssä, älä lähde melomaan!
- ko. kelissä myötäaaltoon melominen on kuin koskenlaskua. Keula pitää kiinni aallosta ja hoitaa vauhdin. Perämies huolehtii suunnasta ja siitä ettei aalto heitä poikittain.
- meidän kuitu Northwind on teräväkeulainen ja nousee selvästi huonommin aallon päälle kuin pullea Royalex versio.
- erä-SM kisoissa tuuli oli kyllä kova mutta aalto pientä verrattuna Nitsin olosuhteisiin.
- Vastatuuleen tuntui hyvältä edetä hiukan sivuun, eli oikeastaan lossata. Ja tähän pakottaa sekin että suoraan puskeminen on hiton raskasta.
- myötäiseen mennessä annoimme aallon tulla melkein suoraan takaa ja peräTimppa ohjasi sivuun ihan hivuttamalla. Takaa yllättävä iso aalto kun pyrki välillä heittämään kanoottia poikittain.
- saaren suojasta kun kurkkii selälle on ainakin meille tosi vaikea hahmottaa siellä olevan aallokon ja tuulen voimaa.
- kuitukanootilla voi täydessä lastissa (n 280 kg) ja täydessä vauhdissa (n 11 km/h) ajaa huoletta betoniselle veneenlaskurampille. Pahiten siinä raapiutuu sielu.

Milko

jk. keskiviikkona lähdetään Naarajoelle. Siellä tuskin koetaan vauhtia tai vaaratilanteita.
Milko
 
Viestit: 83
Liittynyt: 15 Helmi 2010 17:47

Re: Kovassa tuulessa

ViestiKirjoittaja Martti P. » 16 Kesä 2010 12:59

Janne Janhunen kirjoitti:Oma mielipiteeni on myös, että Minnesota ei ole täydellisen merikelpoinen ääriolosuhteissa, mutta ei kuitenkaan oletetun epävakautensa takia, vaan keulan terävyyden takia. Puskee läpi aalloista ja haukkaa samalla vettä sisäänsä


Samaa kertoo Jaakko Kaunissaaren vesiltä. Tätä ei tapahdu pelkästään teräväkeulaisilla, vaan yhtä hyvin kantavakeulaisilla, kun sille päälle sattuu.

1990-luvun alussa järjestettiin muutaman kerran Hopealinjamelonta-nimistä tapahtumaa Tampereen ja Hämeenlinnan välillä. Suosittu lähtöpaikka oli Toijala jossain matkan puolivälissä. Siitä on H:linnaan n. 40 km.

Läksin matkaan Malecitella soolona ihan seikkailumielessä. Seikkailua olikin tiedossa, sillä tiedossa oli tuulta kaakosta 8 m/s eli suoraan vastaan. Alkumatkalla Sääksmäen silloille ei vielä ollut tuulesta haittaa, mutta sen jälkeen tuleva Vanajavesi rupesi huolettamaan. Timo Niukkanen teki alkumatkasta seuraa kajakillaan, mutta tarjoutui Sääksmäellä tulemaan kaveriksi kanoottiini. Se sopi minulle, jotenTimo jätti kajakkinsa huoltojoukoille ja hyppäsi perääni.

Laaja Vanajan selkä oli edessä. Mentiin aika kovaa vasta-aallokkoon, joka oli parin jalan korkuista ja ylikin. Soolona Maleciten keula nousee kevyesti aallolle, mutta kaksikkona on vähän toisin. Yhtenään kävi niin, että keula törmäsi aallon takareunaan ja saatiin pärskeet paattiin. Ohjaaminen vähän sivuun auttoi tilanteessa, mutta kohta oltiin taas täysvastaisessa. Vauhdin pudottaminen lopetti veden tulon, mutta sehän ei meille sopinut. Ainakin kolme kertaa jouduttiin kanoottia tyhjentämään, eikä se ollut helppoa, kun oli vain sieni käytössä. Äyskäri oli jäänyt kotiin. Viimeinen tyhjennys voitiin suorittaa saaressa kippaamalla, ja sitten aallokko jo helpottikin.

Malecite (16' 6") oli mitoiltaan siihen tilanteeseen huonosti sopiva. Aallon pituus ja melontavauhti kanootin mittaan yhdistettynä saivat aikaan lopputuloksen, jossa keula aina tuli ikävään aikaan aikaan aallon taakse. Sivuvastaiseen ohjatessa aalto piteni ja keulalle jäi aikaa nousta aallolle. Samoin kävi vauhtia vähennettäessä.

Samassa skabassa olivat mukana Leena ja Ripa Lamoillella, eikä heillä tietenkään ollut samanlaista raportoitavaa.

Martti
Martti P.
 
Viestit: 163
Liittynyt: 15 Huhti 2010 17:05

EdellinenSeuraava

Paluu Turvallisuus



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron