Kovassa tuulessa

Turvalliseen melontaan turinoita.

Re: Kovassa tuulessa

ViestiKirjoittaja Janne Janhunen » 16 Kesä 2010 14:28

Milko kirjoitti:- erä-SM kisoissa tuuli oli kyllä kova mutta aalto pientä verrattuna Nitsin olosuhteisiin.


Joo, siksi sanoinkin "parhaimmillaan, hetken aikaa". Ei Tiina keulassa tainnut kuin kerran käväistä korkealla maisemia katselemassa. Siitä Jaakko intoutuikin kuvia ottamaan, mutta se oli vain se yksi iso aalto, kuinka liekään aallot sopivasti kohdanneet, sitten taas tasaantui. Ei noin pienellä järvellä aalto kovin suureksi ehdi, vaikka tuulisi kuinka.
Kuva
Avatar
Janne Janhunen
 
Viestit: 320
Liittynyt: 15 Helmi 2010 09:43
Paikkakunta: Espoo

Re: Kovassa tuulessa

ViestiKirjoittaja Martti P. » 17 Kesä 2010 12:58

Jaakko Makikyla kirjoitti:Pitkäkestoinen kovan tuulen melonta oli toissa vuonna Lappeenrannan maratonin 40 kilsan lenkillä. Reitille osui muutamakin 2-5 km tuulen suuntainen selkä. Osin vastaisia, osin sivu- ja myötätuulisia. Tyhjä 18,5 -jalkainen Bell Northwood toimi hyvin kaikilla tuulen ja aallokon suunnilla. 40 kilsaa taittui karvan alle 6 tuntia, keskinopeus n. 6.6 km/t sisältäen vartin maatauon toisella kierroksella. Tuulen nopeus oli 9-11 m/s.


Tähän samaan skabaan osallistuimme myös Harri ja minä H:n Sundownerilla. Meille riitti puoli maratonia eli reilun 20 km:n kierros. Mutta sitä kovemmalla yrityksellä. Ensimmäinen puolikas mentiin tuimaan vastaiseen, jossa ei ollut muita ongelmia kuin se, että kajakit pyrkivät karkuun. Lyhyt sivutuuliosuus kääntöpisteeseen tultaessa mentiin pikkuisen toispuolisesti, mutta kuitenkin osuttiin oikeaan aukkoon. Sitä seurannut suojainen myötätuuliosuus oli pelkkää herkkua, vauhti nousi välillä lähelle kymppiä ja kajakit alkoivat tulla selkä edellä vastaan. Ennen maalia päästiin vielä aika rankkaan sivumyötäiseen, jossa vauhti heti putosi aallokossa perämiehen keskittyessä vauhdinpidon asemesta suunnan pitoon. Pari kajakkia pääsi taas ohi. Loppu oli taas myötäistä ja aikaa kului jotain 2:20. Yhtään ei tehnyt mieli toiselle kierrokselle. Katseltiin vain, kun Jaakko ja Jyrki sinne lähtivät vajaa puoli tuntia myöhemmin.

Meille Harrin kanssa osuvat aina kovat kelit, kun lähdetään kisaamaan. Näin kävi myös viime syksyisessä Sipoon Saaristomelonnassa. Sekin on kahdenkympin kierros, ja käy ulkomeren tuntumassa Norrkullalandetin ja Röysön eteläpuolella. Tuulta oli jotain 8 m/s lounaasta, ja kyseisessä paikassa saatiin siis puskea nelisen kilometriä täysvastaiseen. Alla oli tällä kertaa Typhoon. Vauhti pysyi vastatuuliosuudella 7 km/h:n tuntumassa, eikä ongelmia ollut, mutta seuranamme olleet kajakit menivät menojaan. Sitä ennen oli saatu meloa suojassa ja osittain myötäisessä kahden kärkikajakin seurassa yli 9 km/h:n vauhtia pitkät tovit. Sitten seurasi sivutuuliosuus ja sen jälkeen pitkä sivumyötäinen aallokossa. Odotusten vastaisesti tuo sivumyötäinen ei tuonut vauhtia yhtään lisää sivutuuleen verrattuna, vaan huiskittiin koko ajan jotain 8,5 km/h. Niin paljon teetti taas perämiehellä töitä suunnan pito, vaikka kuinka yritettiin trimmata taakse. Loppusileällä ei ollut enää paukkuja vaudinpitoon, vaikka päästiin taas suojaiseen.

Näillä isoilla kanooteilla ei vastatuuli tuota muita ongelmia kuin kovan puskemisen. Muissa tuulensuunnissa sitten voi esiintyä vaikka minkälaista vänkäämistä riippuen siitä, miten kanootti on kuormattu. Jos kanootti on liian keulapainoinen, ei sivuvastaiseen suuntaaminen onnistu, vaan paatti pyrkii koko ajan nousemaan tuuleen. Sinne se silloin pyrkii myös sivutuulessa, jolloin lääkkeenä sentään on molempien melominen tuulen puolelta. Ei ihan hyvä balanssin kannalta. Peräpainoisen kanssa voi sivutuulessa joutua päinvastaiseen tilanteeseen eli molemmat melovat tuulen alta. Myötäiset suunnat ovat perämiehen kannalta hankalimpia, jos trimmi ei ole tarpeeksi takana. Jos trimmí on kohdallaan, niin sivumyötäiseen on hauska lasketella. Jos ei, kannattaa yrittää pysyä suoraan myötäisessä.

Kevyillä tuulilla suuntakorjauksia on helppo tehdä vaikka huonommallakin trimmillä, mutta kovilla tuulilla voimat eivät enää siihen tahdo riittää, joten pitää turvautua kuormauskonsteihin. Olen myös ollut huomaavinani, että retkivauhdissa suuntaongelmia tulee vähemmän kuin kovaa melottaessa.

Martti
Martti P.
 
Viestit: 163
Liittynyt: 15 Huhti 2010 17:05

Re: Kovassa tuulessa

ViestiKirjoittaja fögö » 21 Kesä 2010 01:06

Ihmettelen hieman kommentteja Magicin merkikelpoisuudesta, tai siis sen puutteesta. Minullahan oli tuo kanootti noin puolitoista kesää jokunen vuosi sitten - ja myin sen sitten Sinkkosen Esalle. Mielestäni se ottaa aallot miellyttävän pehmeästi, tulivat ne sitten edestä tai takaa.

Kovin tuulikokemukseni Magicilla syntyi Ontojärvellä, kun olin Tervareitillä sooloretkellä. Tulin järvelle idän suunnasta, ja lännestä puhalsi kova lännen puoleinen tuuli: se nostatti vaahtopäisistä aalloista sumuja. Ajattelin kuitenkin yritää järven ylitystä, sillä pahin, mitä voisi tapahtua, olisi ajautuminen lähtörantaan. Lähdin siis puskemaan kohti edessä ehkäpä puolentoista kilometrin päässä olevaa saarta. Alkumatkalla oli ohitettava pieni lahdenpoukama, mutta se ei onnistunut, vaan tuuli painoi minut sinne. No ei hätää. Vedin hetken henkeä pienen niemen antamassa tuulensuojassa. Sitten otin vauhtia suojan puolella ja eikun uudestaan tuuleen ja aaltoihin. Voimat eivät pitkälle riittäneet. Eteenpäin ei kerta kaikkiaan päässyt. Käänsin siis keulan kohti lähtörantaa, eikä hetkeäkään ollut epävarma olo pystyssä pysymisen suhteen. Sen sijaan vasta nyt tuli mieleen, että mitenkähän tässä kelissä tehdään siisti rantautuminen. Kiviäkin näytti rannalla olevan. Ranta lähestyi ja ohjasin kanootin kivettömälle reitille. Vähän ennen rantaa hyppäsin kanootista ulos, nappasin sen peräkannesta kiinni ettei se karkaa. Aalto lennätti kanootin siististi suunnitelman mukaan rantanurmikolle ja minä juoksin sen mukana pitäen peräkannesta kiinni.

Ranta osottautui hyväksi leiripaikaksi ja nyt oli erinomainen tilaisuus kokeilla, miten kehuttu Hilleberg Nammatij -teltta nousee pystyyn kovassa kelissä. Olin ennen matkalle lähtöä lukenut pystytysohjeet ja niitä noudattamalla teltta nousi pystyy ällistyttävän helposti. Kävin myöhemmin katsomassa läheistä kylää. Sieltä olivat sähköt poikki, kun tuuli oli kaatanut puita sähkölinjan päälle. Kaatuneita puita oli runsaasti siellä täällä, eli tuuli oli kyllä ollut melkoinen.

Seuraavan aamuna tuuli olikin jonkin verran laantunut, joten matka eteni, mutta vauhdin hurmasta ei ollut tietoakaan. Ontojärvellä on saaria ehkäpä kilometrin puolentoista välein, eli niiden välit muodostavat mukavan mittaisen etapin. Valitsin melontasuunnan aina siten, että jos voimat ehtyvät, niin tuuli painaa minut lähimmän saaren rantaan. No onneksi voimat riittivät jokaisella etapilla, kun pidin aina reilun tauon jokaisen saaren suojassa. Tuulen takia päätinkin lähteä lännen sijaan pohjoiseen. Sieltä Ontojärveen laskee muistaakseni Vieksin reitti, jonka meloin siis vastavirtaan, kosket kantaen - paitsi viimeisen, jonka kahlasin ylös.

Tulipa tässä mieleeni eräs toinenkin tuulikokemus. Se tapahtui myös sooloretkellä ja sillä kertaa allani oli Mad Riverin Independence, jonka sittemmin myin ostaakseni yllä mainitun Magicin. Olin tulossa Heinävedeltä ja menossa Savonlinnaan. Savonlinnan pohjoispuolella Saimaa on nimeltään Haukivesi, joka on yli 10 km pitkä järviosuus, jossa tuuli nostattaa pahimmillaan melkoisia aaltoja. Tuuli oli silloin pohjoisen puolelta, ehkä kaakosta, kuitenkin sivumyötäinen. Aallot olivat melko suuria, tuuli puuskainen ja suunnaltaan molemmat sellaisia, että ne painoivat kohti itärannan lahdenpohjukoita, joihin en halunnut joutua. Aallot olivat kuitenkin niin suuria, että suurimmat niistä piti ehdottomasti ottaa suoraan takaa. Se johti kuitenkin siihen, että etenemisen kokonaissuunta uhkasi muotoutua vääräksi. Suuren aallon mentyä, muutinkin suunnan siten, että meloin täyttä vauhtia poikittain aaltoihin nähden ja seuraavan suuren aallon lähestyessä käänsin perän kohti aaltoa. Näin pääsin etenemään kokolailla haluttuun suuntaan. Viimeisin niemen nokka tuli tosin kierrettyä aivan äärimmäisen täpärästi rantakiviä hipoen. Muistaakseni yövyin Seurasaari-nimisellä saarella. Mukava hiekkapoukama suojan puolella.

-Fögö-
fögö
 
Viestit: 40
Liittynyt: 29 Maalis 2010 12:19

Re: Kovassa tuulessa

ViestiKirjoittaja Jaakko Mäkikylä » 21 Kesä 2010 09:32

Magicistä: voipi olla, että oma kiikkeryyskokemukseni johtui vähäisestä tuttavuudesta Magiciin.

Magic-Merlin.jpg


Piti oikein vertailla Magicin ja Merlinin mittoja. Merlin tuntuu tukevalta ja sillä olen ollut sekä koskessa että merellä testiluontoisesti jos ei ihan myrskyssä, niin kovassa tuulessa kumminkin. Jostain syystä Merlin vaikuttaa vakaalta ja tukevalta, vaikka mitoissa ei juurikaan ole eroja. Aomoa merkittävä ero on partaan leveys/kapeus, jalka pituudessa ja tuuma rockerissa. Vesilinjassa mitat ovat samat. Tässä näkee, kuinka pienetkin erot vaikuttavat jos ei muuhun, niin melonnan elämykseen ja vakauden/nopeuden yms. -tunteeseen.
Kuva Jaakko~
Jaakko Mäkikylä | Helsinki | Off-Road Paddler -blogi
Avatar
Jaakko Mäkikylä
 
Viestit: 793
Liittynyt: 07 Joulu 2009 01:57

Re: Kovassa tuulessa

ViestiKirjoittaja Janne Janhunen » 21 Kesä 2010 12:41

Hmh, omituista. Kun katselee pohjajäykisteen muotoja, ainakin sen perusteella voisi päätellä, että Magic on paljon kapeampi vesilinjastaan. Jäykiste on noiden kuvien perusteella huomattavasti kapeampi Magicissä, kuin Merlinissä.
Kuva
Avatar
Janne Janhunen
 
Viestit: 320
Liittynyt: 15 Helmi 2010 09:43
Paikkakunta: Espoo

Re: Kovassa tuulessa

ViestiKirjoittaja mpikkara » 21 Kesä 2010 19:24

kuva voi myös hämätä kun pituuskaan ei taida olla suhteutettu, magic on paljon "tumblehomettu" eli partaat kääntyy melonnan helpottamiseksi sisään ja tosi reippaasti

meloin muutes eilen jotain 430 pitkää ja 70-75cm leveetä rimamäntykanoottia (alla) ja sekös vasta pyöreäpohjaisena ja ylöspäin aukeavine partaineen oli kiikkerä, paatti kyllä oli komia jos esim. haluaa sitä pitää vaikka rannassa katetussa suojassa tai olohuoneessa vitriinissä
Viimeksi muokannut mpikkara päivämäärä 10 Elo 2011 11:21, muokattu yhteensä 1 kerran
mpikkara
 
Viestit: 112
Liittynyt: 06 Huhti 2010 00:04
Paikkakunta: suomen turku

Re: Kovassa tuulessa

ViestiKirjoittaja pmaksima » 10 Elo 2011 10:44

Olimme helatorstaiviikonloppuna melomassa kahdella MR Explorerilla Ilomantsissa Petkeljärveltä Mekrijärven pohjoispäähän. Tuuli oli 6 m/s lännestä tai luoteesta. Tuulen puuskat olivat arviolta 10-11 m/s.

Aallonkorkeus aallon pohjasta aallon harjalle oli arviolta 80-90 cm.

Saimme juuri ja juuri ylitetyksi Nuorajärven ja Karpatjärven vastatuuleen. Etenimme lossaamalla sivuvastaiseen, koska näin kanoottin keula kerkisi paremmin nousta aallolle ja toisaalta sivuvastaiseen eteneminen oli huomattavasti kevyempää kuin suoraan vastatuuleen eteneminen. Sivutuuleen menemistä ei voinut harkitakaan.

Molemmissa kanooteissa oli taittolapaiset melat, toisessa kanootissa tosin vain yksi sellainen. Mielestäni olosuhteet olivat avokanootille aika lailla ääriolosuhteet. Kova vastatuuli teki etenemisestä hidasta ja raskasta ja toisaalta vielä korkeammat aallot olisivat varmaankin tulleet kanootteihin sisään.

Ilman taittolapaisia meloja emme olisi ehkä päässeet eteenpäin ollenkaan. Ehkä pitemmällä ja hieman matalalaitaisemmalla järviretkeilykanootilla eteneminen olisi ollut helpompaa, kuten Bell Northwoods tai Wenonah Minnesota II. Sports Trackerin perusteella nopeutemme kovimmilla vastatuuliosuuksilla oli kuitenkin 2,5 - 3,0 km/h, jota on pidettävä yllättävän suurena nopeutena.

Tuulen voimakkuus Nuorajärvellä yllätti. Karttaa tutkimalla olisi ehkä pitänyt havaita, että järveä ympäröivät isot suoalueet, eikä järven rannalla kasva metsää, joka pienentäisi tuulen voimaa. Tuulisella kelillä järvi on tavallaan kokoaan "suurempi".

Petri
pmaksima
 
Viestit: 52
Liittynyt: 11 Kesä 2010 11:06

Re: Kovassa tuulessa

ViestiKirjoittaja Milko » 11 Elo 2011 10:38

Taas kerran "pääsin" melomaan kovaan tuuleen ja aaltoon. Oltiin melottu pari päivää jokia joten kanootti oli trimmattu koskeen. Paino selvästi perässä. Lopussa oli sitten järven ylitys. Selkä ehkä 2 km. Oltiin ruokatauolla ja mietittiin päästäänkö rannalta edes vesille, tuulta ehkä 8 m/s ja puuskissa reilusti enemmän. Suunta sivuvastainen. Suurimmat aallot ehkä 60-70 cm. Keulassa kokematon ja heikko meloja. Pitkän harkinnan jälkeen lähdettiin yrittämään noin kilometrin aukkoa saarten suojaan. Rannasta lähti hienosti ja hetken näytti hyvältä. Sitten tuli raju puuska ja keula lähti irti. Keulamies hätääntyi eikä oikein pystynyt tekemään mitään. Siinä sitä oltiin kyljittäin kovassa kelissä. Kun puuska hellitti niin sain ohjattavuuden takaisin ja keulamieskin hiukan rauhoittui. Takaisin lähtörantaan keräämään voimia ja rohkeutta. Hetki kovaa pohdintaa ja uusi yritys. Nyt mentiin yli mutta koville otti. Lopussa oli pakko antaa periksi ja päästää tuuli sivulle.

Mitä tästä opimme? Vaaraa ei pahemmin ollut koska vesi oli lämmintä ja ranta lähellä. Lisäksi meitä oli kaksi kanoottia. Seuraavalle aukolle siirrettiin liukupenkkiä 20 cm eteen. Vaikutus oli valtava, nousi helposti tuulee ilman äärimmäisiä ponnisteluja. Eli vastatuuleen lähtiessä kannattaa ehdottomasti miettiä trimmiä. Pahin virhe oli mielestäni se että ensimmäisen epäonnistuneen yrityksen jälkeen ei trimmattu. Toinen virhe oli yrittää uudestaan. Olisi ehkä ollut parempi keittää kahvit ja odotella miten tuuli muuttuu. Usko kanootin merikelpoisuuteen nousi taas pykälän. Myräkässä meloimme kahdella Northwindillä, toinen kuitua ja toinen rx. Ongelmia oli vain kuituversiolla. Syynä varmaan suurempi tuulipinta ja keulamiehen kokemattomuus.

Milko
Milko
 
Viestit: 83
Liittynyt: 15 Helmi 2010 17:47

Re: Kovassa tuulessa

ViestiKirjoittaja Jaakko Mäkikylä » 11 Elo 2011 12:59

Milko kirjoitti: Mitä tästä opimme? Milko


Olen viimeaikoina kokeillut matalampaa asentoa kovassa tuulessa. Kun tietää virtauskäyrän muodon lähellä vedenpintaa, vähäinenkin kumarrus eteenpäin siirtää päätä vähemmän tuuliseen kerrokseen. Puuskan kohdalla on turha yritää pitää nopeutta jos on pidempi ylitys edessä. Siinä vaan hukkaa voimia. Puuskien välissä ja pienempien aaltojen kohdalla on hyvä lisätä nopeutta. Trimme on tietysti kaiken a ja on, kuten Milkokoin tuossa oppi.
Kuva Jaakko~
Jaakko Mäkikylä | Helsinki | Off-Road Paddler -blogi
Avatar
Jaakko Mäkikylä
 
Viestit: 793
Liittynyt: 07 Joulu 2009 01:57

Re: Kovassa tuulessa

ViestiKirjoittaja pmaksima » 12 Elo 2011 10:05

Meloin takamelojana polviltaan suuren osan ajasta ja välillä myös keulameloja meloi polvillaan. Tuulipinnan pienentämiseksi meloin ilman hattua koko päivän.

Penkkien välinen tila oli lähes täynnä tavaraa.

En tiedä, auttaisiko kovassa tuulessa peite, joka peittää penkkien välisen tilan? Ainakin Mad River valmistaa sellaista. Sellaisen voisi ehkä itsekin askarrella.

Petri
pmaksima
 
Viestit: 52
Liittynyt: 11 Kesä 2010 11:06

EdellinenSeuraava

Paluu Turvallisuus



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron